Guggenheim Helsinkiin - kyllä vai ei?Sunnuntai 27.11.2016 klo 18.09 - Ville Helsingin kaupunginvaltuustossa käsitelemme ensi keskiviikkona ehdotusta Guggenheim taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämä paljon keskustelua viimeisen kuuden vuoden aikana herättänyt hanke tuodaan kaupunginvaltuustoon. Millaiset asiat herättävät kaupungissa keskustelua? Guggenheim päätös on merkittävä, mutta olemme tällä valtuustokaudella tehneet monia huomattavasti suurempiakin ratkaisuja, jotka eivät ole samalla tavoin herättäneet suurta keskustelua. Näistä voisi mainita esimerkiksi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen, joka myllää sen miten Helsinkiä johdetaan ensi vuonna uuteen uskoon. Tämä asia ei ole merkittävyydestään huolimatta juuri tunteita herättänyt muutamia henkilövalintoja lukuun ottamatta. Kokemukseni mukaan kyllä tai ei päätökset, jossa ollaan joko rakentamassa jotain uutta tai sulkemassa jotain vanhaa herättävät usein kivaan debatin. Keskiviikon ratkaisuun suhtaudun niin, että se on valintatilanne, jossa kummallekin vaihtoehdolle voi esittää sinänsä relevantteja perusteluja. Vaikka itse en kannata kaupunginhallituksen enemmistön valtuustoon lähettämää esitystä, ymmärrän jotenkin myös niitä, jotka näin tekevät. Kyse on siitä mihin Helsingissä investoidaan ja minkälaista kulttuuripolitiikka haluamme tehdä. Kaupunki ei nouse tai kaadu tämän museon mukana. Kallis ja taloudeltaan epävarma hanke Keskiviikon äänestyksestä tulee tiukka. Kukaan ei varmasti vielä osaa varmuudella ennustaa sen lopputulosta. Oman näkemykseni on ollut alusta asti se, että Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Jos hanke on niin kannattava kuin se puoltajat väittävät, he varmasti löytävä rahoituksen. Tämä ehto ei uudessa hieman parantuneessakaan esityksessä toteudu. Kanssani samassa valtuustoryhmässä istuvat Kaarin Taipale ja Osku Pajamäki ovat perustelleet näitä talousnäkökohtia useissa otteissa hyvin. Minun on helppo yhtyä heidän arvioihinsa tutustuttuani esitykseen. Millaisen rakennuksen haluamme pääkaupungin symboliksi? Rahaa voidaan tietenkin kaupungissa käyttää mihin valtuuston enemmistö viisaaksi katsoo. Toinen asia on sitten, että haluavatko helsinkiläiset tämän synkkäsävyisen linnakkeen kaupunkinsa symboliksi sen kaikkein arvokkaimmalle tontille? Mielestäni ehdotuksen yksi suuria puutteita on voittaneen ehdotuksen estetiikka. Keskusteluissa todetaan usein, että on parempi rakentaa Guggenheim museo kuin pitää Helsingin paraatipaikkaa pysäköintialueena. Vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole Guggenheim tai parkkipaikka. Koko prosessi olisi pitänyt seitsemän vuotta sitten aloittaa selvityksellä siitä, että mitä uutta Helsinkiin kaivataan kulttuurin alueella. Olisi ollut hyvä kysyä tästä sekä kaupunkilaisten että luottamuselinten näkemyksiä. Miltä kuulostaisi Suomen itsenäisyyden ajan museo Kauppatorin laidalle? Itse toin viime keväänä Kanava-lehdessä esille ajatuksen uuden modernin Suomen itsenäisyyden ajan museon rakentamisesta samalle paikalle. Vaikka ajatukseni tukena ei ole lobbauskoneistoa, yllätyin saamastani myönteisestä palautteesta sekä kansalaisilta että eräiltä asiantuntijatahoilta. Toki esimerkiksi entisen pääministeri Paavo Lipposen ajatus Design museosta voisi olla pohdinnan arvoinen. Kyse on siitä uskommeko oman kulttuurimme ja historiamme vetovoimaan vain näemmekö että se pitää tuoda tänne jostain tuontitavarana. Jälkimmäinen ajatus kertoisi minusta lähinnä heikosta kansallisesta itsetunnosta, mistä kyllä on paljon merkkejä muutenkin. Jos kaupunginhallituksen enemmistön ehdotus keskiviikkona kaatuu seuraavaksi voimme pohtia, halutaanko jotain tilalle, vai onko alue hyvä rantabulevardina. Kävi niin tai näin on hyvä, että tämä asia saadaan nyt ratkaisuun ja kaupunkipoliittisessa keskustelussa voidaan keskittyä siirtyä seuraaviin aiheisiin. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Guggenheim, |
SDP tarvitsee puheenjohtajavaalinLauantai 19.11.2016 klo 15.51 - VIlle SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi tänään Hyvinkäällä järjestetyssä puoluevaltuuston kokouksessa odotetusti haluavansa jatkaa SDP:n puheenjohtajana. Rinteen ehdokkaasi ilmoittautuminen toivottavasti rohkaisee muitakin lähtemään mukaan kisaamaan SDP:n johtopaikasta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puoluekokous |
Puheenvuoro Helsingin SDP:n piirikokouksessa 12.11Lauantai 12.11.2016 klo 11.07 Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Maailmassa tapahtuu asioita, joita välillä vaikea todeksi uskoa. Suomi on pieni maa maailmanpolitiikan myrskyssä. Suomi tarvitsee tässä vahvaa sosialidemokraattista puoluetta. Samaan aikaan puolueen on uudistuttava, jotta se säilyttää elinvoimansa. Me tässä salissa olevat puolueaktiivit tiedämme toiminnan perinpohjaiselle kehittämiselle. Tämä on viimeinen piirikokous ennen Lahden puoluekokousta. Ensi keväänä Lahdessa vedetään suuntaviivat sille miten SDP viedään 2020-luvulle. Lahdessa uudistetaan periaateohjelma ja tehdään merkittäviä henkilövalintoja. Näen, että nyt on laajan keskustelun paikka siitä mikä on tämän puoleen paikka Suomen poliittisessa kentässä tulevaisuudessa. Tämän linjakeskustelun käymiseksi toivoisin myös, että meillä olisi Lahdessa useita hyviä ehdokkaita käytettävissä kaikkiin puolueen johtotehtäviin. Se on elävän puoleen merkki, jos johtopaikat kiinnostavat monia. Maailman, Suomen ja SDP:n tilanne on sen vaativa, että tarvitsemme laajaa keskustelua sosialidemokraattisen liikkeen suunnasta.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, Helsinki, piirikokous, Lahti, puheenjohtajavaali |
Grön också i framtidenTiistai 8.11.2016 klo 15.27 - Ville Björn Månsson, ordförande för SFP:s stadsfullmäktigegrupp i Helsingfors, kritiserar i sin insändare (HBL 3.11) den nya översiktsplanen i Helsingfors. SFP:s linje att motsätta sig husbyggen på båda sidorna av motorvägen till Tavastehus samt på Malms flygplats kunde ha betytt att hela generalplanen avvisas. Så stora förändringar i översiktsplanen hade kunnat innebära att stadsfullmäktige inte haft möjlighet att fatta beslut om planen under denna fullmäktigeperiod. Hur kunde man då börja lösa bostadsbristen i Helsingfors? Bostadsbristen och de höga levnadskostnaderna påverkar våra liv varje dag! Det är rekorddyrt att bo i vår stad. Det enda sättet att rätta situationen är att bygga tillräckligt av mångsidiga nya bostäder. Vi har i framtiden fortfarande en hel del sköna gröna områden i Helsingfors. Östersundoms planering har varit svår och kommer därmed inte allena att lösa bostadsbristen i Helsingfors. Generalplanen är det första steget i att anpassa oss till hur staden bör utvecklas fram till 2050. Stadsstyrelsens förslag förhandlades i stadsplaneringsnämnden och var en kompromiss. Den är inte perfekt, men avspeglar ett bästa försök till att kombinera olika intressen. De största bristerna i generalplanen kan korrigeras i stadsplaneringen. Vad gäller Malms flygplats upphör Finnavias verksamhet där snart. Om man verkligen är intresserad av flygfartens framtid i huvudstadsområdet, vore det dags att snarast möjligt sätta alla krafter på att hitta nya områden där privat flygverksamhet kan fortgå. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingfors, stadsfullmäktige, SDP, SFP, översiktsplan, Bostadsbrist |
Yleiskaavapäätös on Helsingin tulevaisuuden kannalta merkittäväKeskiviikko 26.10.2016 klo 12.37 - Ville Helsingissä on viime kuukaudet käyty aktiivista keskustelua kaupungin uudesta vuoteen 2050 ulottuvasta yleiskaavasta, jota käsitellään tänään Helsingin kaupunginvaltuustossa. Päätös ei ole yksinkertainen, eikä helppo kaupungin kokeneenkaan päättäjän näkökulmasta. Toisessa vaakakupissa on suuri pula asunnoista ja siitä seuraava tähtitieteellinen asumisen hinta ja toisessa halu säilyttää viheralueita. Molemmat pitäisi koittaa tasaveroisesti huomioida ratkaisuissa. Pääkaupunkina Helsinki on erityisasemassa Illan kokouksen taustaa on haettava aina 1800-luvun alusta, kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Siitä alkaen Helsinki on houkutellut lähes katkeamattoman virtana uusia asukkaita, jotka ovat tulleet tänne useimmiten työn perässä. Suuri osa meistä on tänne muulta muuttaneita yhden tai kahden sukupolven päästä. Helsinki on ottanut meidät vastaan ja tarjonnut meille kodin. Pääkaupungit vetävät ihmisiä kaikkialla maailmassa. Se on niiden vahvuus ja taakka, jos kehitykseen suuntaa yritetään keinotekoisesti kääntää. Suomessa on vapaa liikkuvuus maan sisällä ja kuka tahansa voi vapaasti valita asuinpaikkansa. Jos itsellä on katto pään päällä, eikö se riitä? Yleiskaavaehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Miksi niiden joilla on jo koti Helsingissä, kannattaisi suhtauta positiivisesti siihen, että Helsinkiin rakennettaisiin lisää asuntoja? Asuntopula ja asumisen korkea hinta vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Tarjonnan lisääminen ja monipuolinen asuntotuotanto on ainut keino vähitellen korjata tilannetta. Uskon, että nykyisillä helsinkiläisillä on tuloilleen parempaa käyttöä, kun ylisuuret vuokrat ja lainanlyhennykset. Jos yleiskaava hylätään, uhkana on asuntotilanteen vaikeutuminen entisestään. Tämä taas vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta kaikkien hyvinvointiin. Helsinki on koko maamme talouden ykkösveturi ja pääkaupungissa tehtävät ratkaisut viitoittavat Suomen tulevaisuuden tietä siinä epävarmassa maailmassa jossa elämämme. Kompromissi jonka kanssa voidaan mennä eteenpäin Yleiskaava on ensimmäinen suuntaa antava linjaus siihen, miten kaupungin maankäyttöä kehitetään aina vuoteen 2050 asti, eli seuraavan 34 vuoden aikana. Kaupunginhallituksen esitys on Helsingin keskeisten poliittisten ryhmien välillä neuvoteltu kompromissi. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on neljän vuoden työllä erilaisten intressien ristipaineessa saatu aikaan. Suomen nykyisessä poliittisessa tilanteessa on arvokasta se, että on kyky neuvotella ja löytää ratkaisu, jolla päästään askel eteenpäin. Itselleni on aktiivisena liikunnan harrastajana Helsingin virkistysalueet tärkeitä. Niitä Helsingissä on nyt ja tulee olemaan myös jatkossa. Neuvotteluvaiheessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa tehtiin vielä monia korjauksia, joilla kaavaan ulkopuolelle jäävien viheralueiden määrää vähennettiin. Palveluita ei saa unohtaa! Yleiskaavasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. On hyvä huomata, että yleiskaava on alustava ja varsin ylimalkainen maankäytön suunnittelun linjaus ja vaaditaan vielä lukematon määrä erillisiä päätöksiä kaupungin päättävissä elimissä tulevina vuosina ennen kuin johonkin aletaan jotain rakentaa. Asemakaavavaiheessa voidaan vielä tarvittaessa joidenkin pohdintaa herättäneiden viheralueiden käyttöä arvioida uudelleen. On myös mahdollista, että Helsingin kasvuennustukset eivät toteudu ennakoidulla tavalla. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi, jos näkisimme pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa kuntaliitoksia, jotka tekisivät maankäytön suunnittelun helpommaksi kaikille. Tärkeää on se, että jos kaupunki kasvaa, huolehditaan myös sote, koulu, päivähoito ja muiden palveluiden riittävästä tarjonnasta. Ei voi olla niin, että rakennetaan uusia kaupunginosia, mutta ei huolehdita niiden infrastruktuurista ja palveluista. Tämä vaatii merkittäviä investointeja, joihin kaupungin päättäjien pitää jo yleiskaavavaiheessa periaatteen tasolla sitoutua. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, yleiskaava |
Museokeskustelussa olisi aika siirtyä eteenpäinKeskiviikko 28.9.2016 klo 10.52 - Ville Kulttuurisivuilla pohdittiin (HS 19.9.), kuinka kauan Guggenheim-hanke voi odottaa rahoituksen järjestymistä. Ei kovin kauan. Alkuperäinen liikkeellelähtö viisi vuotta sitten epäonnistui, ja uskottavuutta on ollut vaikea palauttaa. Julkisen rahan sijaan hanke olisi alun perin kannattanut ideoida jonkinlaisen yksityiseen rahoitukseen perustuvan säätiömallin varaan. Tätä ei tehty, ja nyt on aika mennä eteenpäin. Keskustelua olisi hyvä laajentaa siihen suuntaan, mitä muuta Helsingin Kauppatorin laidalle sopisi. Vaihtoehdot eivät ole vain parkkipaikka tai Guggenheimin museo. Esitin viime keväänä ajatuksen, että meiltä puuttuu Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni historiallinen museo. Olisiko nyt aika pohtia esimerkiksi sitä Helsingin paraatipaikalle? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Guggenheim, Helsingin Sanomat, museo |
Jäsenäänestys puolueen puheenjohtajastaPerjantai 23.9.2016 klo 15.07 - Ville SDP kokoontuu ensi vuoden helmikuussa Lahteen puoluekokoukseen valitsemaan puolueellemme johtoa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi aina vuoteen 2020 asti. Keskustelut tulevan puoluekokouksen teemoista on tärkeä käydä rakentavassa ja hyvässä hengessä. Kaksikuukautta puoluekokouksen jälkeen on tärkeät kunnallisvaalit, johon SDP:n on mentävä vahvana ja yhtenäisenä: SDP:n tavoite ei voi olla enempää tai vähempää kuin ykkössija. Jos Lahden puoluekokoukseen ilmoittautuu enemmän kuin yksi puheenjohtajaehdokas, SDP voisi järjestää nyt ensimmäistä kertaa puheenjohtajasta neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Tätä on pohdittu aiemminkin, joten nyt ehkä olisi aika siirtyä jäsendemokratian vahvistamisessa sanoista tekoihin. Jäsenäänestys olisi tarpeen myös sen vuoksi, että ainakin Helsingissä meillä valitaan jo lokakuussa puoluekokousedustajat äänestyksellä ilman, että todennäköisesti tiedossa on keitä on ehdolla puolueen johtotehtäviin. SDP on liikkeenä sellaisessa vaiheessa, että kaikki keinot kentän aktivoimiseksi on tarpeen, jotta puolueen kurssi saadaan käännettyä vahvasti ylöspäin. Mielipidekirjoitus Demokaatti -lehdessä 22.9.2016.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puoluekokous, Helsinki, Lahti, puheenjohtaja |
Det finns alternativ för GuggenheimSunnuntai 4.9.2016 klo 12.15 - Villle Diskussionen om att bygga Guggenheims konstmuseum i Helsingfors har aktiverats under senaste tiden. Problemet är att projektet fortfarande saknar största delen av finansieringen. Finska staten vill inte ge pengar och en stor del stadsfullmäktige är kritisk till att Helsingfors borde ta stort ansvar för finansieringen. I stället för att fråga efter offentlig finansiering skulle det ha varit bättre för museets projektörer att tänka på någon privat stiftelse och finansieringsmodell för Guggenheim från början. Det skulle nu vara lämpligt att sträcka diskussionen till om det finns något annat man kunde bygga på vår stads bästa plats vid Salutorget. Alternativen är inte nuvarande parkeringsplats eller Guggenheim som man ofta föreställer sig i diskussion. Förra våren påpekade jag i journalen Kanava (4/16) att vi ännu saknar ett modernt museum som presenterar Finlands självständighetstid i vårt land. Jag menade inte något högt patriotiskt monument, men i stället tänkte jag på ett modernt museum som presenterar vår historia med all sin mångsidighet. Man kan hitta likadana museer som använder modern audiovisuell teknik i många europeiska huvudstäder och de kan vara mycket populära turistställen. Skulle Salutorget vara en bra plats för ett sådant museum? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, Helsinki |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Guggenheim |
Helsinki on hyvä kauttakulkukaupunkiTiistai 28.6.2016 - Ville Helsingin Sanomat (27.6.) kiinnitti huomiota tarpeeseen lisätä Helsingin vetovoimaa matkailukaupunkina. Jutusta voidaan päätellä, että uusia avauksia tarvitaan, jotta Helsingin vetovoima matkailukaupunkina lisääntyisi.
Raideyhteys lentokentälle tarjoaa mahdollisuuksia kehittää stop over -matkailua ja saada Helsinkiä kauttakulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttävät matkustajat tutustumaan maahamme terminaalia pidemmälle. Markkinointia tälle ryhmälle kannattaisi tehostaa. Lentokentän transit-alueelle kannattaisi avata matkailuneuvontapiste, jossa kerrottaisiin, kuinka helposti välilaskun aikana voi piipahtaa jossain pääkaupunkiseudun kohteista, esimerkiksi Helsingin saaristossa kuten Vallisaaressa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vallisaari, matkailu |
Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.25 - Ville Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin politiikasta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Kuten Pajamäki totesi, SDP:tä tämän uudistuksen suuntaviivat eivät kaikilta osin miellytä, mutta kolmanneksi suurimman ryhmän hyppääminen metron tai vuoristoradan vauhdista pois tuskin vihreiden ja kokoomuksen valtapoliittisia tavoitteita hidastaisi.
Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta. Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, johtamisjärjestelmä, kaupunginvaltuusto, |
Helsingin kauppatorille voi rakentaa muutakin kuin GuggenheimininKeskiviikko 15.6.2016 klo 10.01 - Ville Keskustelu viime vuosien Helsingin kunnallispolitiikan ykkösteemasta, eli Guggenheim Helsinki taidemuseosta on ollut viime aikoina laimeta. Välillä hyvinkin mustavalkoista keskustelua en ole varsinaisesti kaivannut, mutta toki hiljaisuus myös kummastuttaa. Hankkeen valmistelu ilmeisesti kuitenkin jatkuu ja kaupunginvaltuuston jäsenenä on pohtinut sitä, että onko hanke tarkoitus tuoda joskus valtuuston päätettäväksi ja minkälaisella rahoitusehdotuksella? Tapahtuuko tämä ennen ensi kevään kunnallisvaaleja vai tuleeko Guggenheimista Helsinkiin vaaliteema? Valtuuston jäsenenä luonnollisesti olisi mielellään tietoinen siitä, että mitä kaupungin osalta asialle kuuluu. Matkan varrella Helsingin valtuusto ei ole käsitellyt Guggenheimia edes kyselytunnilla, joten vähän sammutetuin lyhdyin tässä on edetty. Oma näkemykseni on ollut jo pidemmän aikaa se, että Guggenheim voi toteutua Helsinkiin vain yksityisen rahoituksen turvin. Kaupungin varoin sitä ei voi esillä olleissa konsepteissa lähteä toteuttamaan. Guggenheimia on perusteltu Helsinkiin matkailulla. On myös hyvä kysyä, että onko ulkomailta tuotu taidemuseokonsepti se, mitä turistit haluavat tulla katsomaan Helsinkiin? Uskommeko Suomessa oman kulttuurimme vetovoimaan näin vähän?
Keskustelua olisi hyvä avata enemmän siihen suuntaan, mitä muuta mahdollisesti tälle Helsingin paraatipaikalle voisi rakentaa. Kanava-lehden (4/2016) viime numerossa heitin ilmaan ajatuksen, että mitenhän Kauppatorin laitaan istuisi Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni museo? En tarkoittanut patrioottista monumenttia, vaan historiamme vaiheet rosoineen esittelevää modernia museota. Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Suomen Kuvalehden sivulta artikkelini kokonaisuudessaan. Myönteisen palautteen määrä ajatukseni osalta on ollut yllättävän suurta. Toistaiseksi lähinnä ajatuksen tasolla olevan idean toivoisin nyt lähinnä kannustavan helsinkiläisiä pohtimaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin pitää Kauppatorilla parkkipaikka tai tuoda siihen Guggenheim museo. Avoin kansalaiskeskustelua asiasta on mielestäni hyvin tervetullutta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Guggehheim, Kauppatori, museo, |
Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistusMaanantai 2.5.2016 klo 15.03 - Ville Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin hallinnosta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Eniten ehkä nyt hirvittää vauhti ja vallan keskittyminen Helsingissä tulevaisuudessa entistä pienenemälle joukolle. Jos nyt tekeillä olevat suunnitelmat toteutuvat, Helsinkiin tulee niin sanottu pormestarimalli. Ensi kevään kunnallisvaalien jälkeen kaupunginjohto valitaan vaalikaudeksi kerrallaan vastaamaan vaalituloksen mukaisia valtuuston poliittisia voimasuhteita.
Ammatillistuuko politikka Helsingissä? Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin. Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään. Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus? Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi? Tänä aamuna kaupungintalon juhlasaliin oli kokoontunut harvalukuinen luottamushenkilöiden joukko kuulemaan, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ja johtamisjärjestelmän uudista valmistelevan jaoston puheenjohtaja Lasse Männistö (kok.) esittelivät uudistuksen päälinjoja. Kovin paljon uutta kuultavaa maaliskuisesta valtuustokäsittelystä ei ollut, vaikka kaupungin sataa vuoteen suurinta hallinto-uudistusta koskevat lopulliset päätökset löydään lukkoon valtuustossa jo juhannuksen aikoihin.
Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen? Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. Toivon, että yli puoluerajojen Helsingissä havahdutaan siihen, mitä kaikkea kaupungissa oikeastaan on nyt tapahtumassa. Huolena on, että kiireellä ei näin suurissa asioissa saada aikaan kuin sekava lopputulos, jota joudutaan useaan kertaan myöhemmin paikkailemaan.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, sote, hallintouudistus |
Suomi ja Ruotsi puolustusliittoonSunnuntai 1.5.2016 klo 15.23 - Ville Selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista korosti Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteyttä turvallisuuspoliittisissa linjavalinnoissa. Selvityksessä näkyy, kuinka kapea liikkumatila Suomella on ilman Venäjän suoraa haastamista.
Ruotsissa nykyinen hallitus on ilmoittanut, ettei se aio hakea Natoa jäsenyyttä. Länsinaapurin seuraavan hallituksen linjasta meillä ei ole mitään takuita. Lähihistoriasta muistamme, että Ruotsi yllätti 1990-luvun alussa valtionjohtomme hakemalla EU-jäsenyyttä Helsinkiä konsultoimatta, vaikka toisin oli sovittu. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen vaihtoehdot ovat paikalleen jähmettyminen tai mieluummin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa puolustusliiton suuntaan. Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei muuttaisi Nato-jäsenyyden tavoin strategista asetelmaa Pohjois-Euroopassa vaan voisi pikemminkin olla omiaan vähentämään jännitystä Itämerellä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Suomi, Ruotsi, puolustusliitto |
LänsimetrostaKeskiviikko 27.4.2016 klo 19.32 - Ville Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16 ”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna. Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin. Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään? En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa. Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla. Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.” Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna. Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin. Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään? En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa. Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla. Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, HKL, Helsingin valtuusto |
