Helsingin uuden pormestarin valitsee valtuustoTiistai 14.3.2017 klo 11.43 - Ville Helsingissä kolmen viikon päästä käytävät kuntavaalit on lanseerattu pormestarivaalin hengessä. Osa ehdokkaista ja mediasta tukee mielikuvaa, että kyseessä olisi miltei amerikkalaisen mallin mukainen suora henkilövaali pormestarista.
Tosiasiassa Helsingin pormestarin valitsee vaalien jälkeen valtuusto samalla, kun se valitsee apulaispormestarit, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet ja niin edelleen. Pormestariksi valittavan henkilön on nautittava valtuuston enemmistön tukea. Vaikka pormestari on tärkeä toimia, hän ei johda kaupunkia yksin. Yhtälailla on merkittävää se, että keitä valitaan apulaispormestareiksi ja mitkä ovat kaupunginhallituksen ja valtuuston voimasuhteet.
Toivoisin muutenkin, että kuntavaaleissa pormestarin henkilön sijaan keskusteltaisiin enemmän myös asioista, kuten koulujen rahoituksesta ja hallituksen ajaman sote-uudistusten vaikutuksista Helsinkiin. Ne on asioita, joilla on kaupunkilaisten arkeen suuria vaikutuksia seuraavan neljän vuoden aikana.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, pormestari, kuntavaalit |
Millaista on olla neljä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä?Tiistai 7.3.2017 klo 9.52 - Ville Helsingin opetuslautakunta kokoontuu jälleen tänään kokoukseensa. Olen ollut lautakunnan jäsen nyt reilut neljä vuotta ja kausi on päättymässä. Usein minulta kysytään millaista on työ lautakunnassa, joka vastaa suuressa osin siitä mitä Helsingissä tapahtuu koulujen alueella? Opetuslautakunta on kaupungin lautakunnista mielenkiintoisimpia, mutta myös vaativimpia. Sen työssä ollaan hyvin lähellä kaupunkilaisten arkea ja monet vastaan tulevat asiat eivät ole helppoja ratkaista. Koulutusasiat minulle yliopistolta työni kautta tuttuja ja olin joulukuussa 2012 tyytyväinen, kun minut valittiin yhdessä Nazima Razmyarin kanssa SDP:n edustajiksi tähän lautakuntaan. Parasta lautakunnan työssä on lähellä koulujen arkea olevat kysymykset, kuten uusien opetussuunnitelmien käsittely ja vierailut oppilaitoksissa. Työhön liittyy myös juhlahetkiä, kuten osallistuminen ylipormestarin koululaisille järjestämään itsenäisyyspäivän vastaanottoon. Kouluverkkotarkastelua ja muita vaikeita rasteja lautakunnan työssä Lautakunnan jäsenen tulee pyrkiä mahdollisimman tasapuolisesti ottamaan huomioon niin opetusviraston, opettajien kuin oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemykset siitä, miten koulujen arki tässä kaupungissa tulisi järjestää. Tämän tasapainon hakeminen ei ole aina kovin helppoa ja näihin neljään vuoteen mahtuu myös eräitä vaikeita päätöksiä. Vuosia 2014-2015 lautakuntatyössä hallitsi Helsingin opetusviraston suuri kouluverkkotarkastelu. Sen aikana suhtauduin kriittisesti moniin esitettyihin koulujen tai niiden osien lakkauttamisiin. Asioihin perehdyttyäni koin, että kaikki esitykset eivät esimerkiksi ottaneet riittävästi huomioon alueiden väestömäärien kehittymistä. Olin myötävaikuttamassa siihen, ettei koulujen sulkemisia toteutettu suunnitellussa laajuudessa esimerkiksi Käpylässä ja Tapanilassa. Syksyllä 2015 Helsingissä käytiin keskustelua valtuuston roolista kouluverkkotarkastelussa. Tässä yhteydessä pidin esillä näkemystä, että kouluverkosta on jatkossakin viisasta päättää valtuustossa. Opetuksen resursseista Helsingissä Helsingissä kaupungin jatkuva väestönkasvu tuo opetuslautakunnan työhön erityisiä haasteita. Lautakunnan jäsenen yksi keskeinen tehtävä onkin opetuksen rahoituksen esillä pitäminen ja puolustaminen kaupunginvaltuuston jokavuotisissa budjettineuvotteluissa. Helsingissä opetuksen tarpeet on tällä kaudella pystytty ottamaan kohtuullisen hyvin huomioon. Kouluihin panostaminen on näkynyt muun muassa muuhun maahan verrattuna korkeampina Pisa mittausten tuloksissa. Sen sijaan koulujen sisäilma ym. korjauksiin ja väestömäärän kasvun huomioiden tarvittavaan uusien koulujen rakentamiseen varoja on käyttävissä huomattavasti tarvetta vähemmän. Eräänlaisen turhautumisen ilmaisuna kirjoitin aiheesta lokakuussa 2015 mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin. Väestön kasvun ja painopisteiden muutokset on asia, johon seuraavalla valtuustokaudella Helsingissä on kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota. Kokonaisuutena ajattelen, että on ollut etuoikeus saada palvella tätä kaupunkia työskentelemällä juuri opetusasioiden parissa ja jos kaupunkilaiset antavat minulle luottamuksen jatkaa työtä, olen kiinnostunut jatkamaan opetusasioiden parissa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetuslautakunta, opetusvirasto, lukiot, peruskoulut |
Helsingin kaupungin koulujen rahoitusmallin uudistuksestaTiistai 21.2.2017 klo 12.12 - Ville Helsingin opetuslautakunnassa palautimme kokouksessamme 14.2. valmisteluun kaupungin peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistamisen periaatteet. Helsingin kaupungin koulujen opettajien ja avustajien resurssimäärärahat on uudessa mallissa tarkoitus jakaa nykyisen tuntikehyskaavan sijaan koulujen oppilasmäärän mukaan. Opetusviraston esityksessä opettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaan käytettävän rahoituksen on ilmoitettu säilyvän ennallaan, mutta varat jaetaan kouluille eri perusteilla kuin aiemmin. Uudistuksen tarve on minusta ymmärrettävä, mutta lisäselvityksiä ja avointa keskustelua tarvitaan ennen kuin asiasta voidaan lopullisesti päättää. Näkemykseni mukaan on hyvä kattavasti selvittää rahoitusperiaatteiden uudistuksen vaikutukset yksittäisiin kouluihin ja Helsingin suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kouluverkkoon, ettei muutos tuo osalle kouluista mukanaan suuria ennakoimattomia yllätyksiä. |
Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran kysymys Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnille 1.2.2017: Yhteyden saaminen kaupungin terveysasemilleKeskiviikko 1.2.2017 klo 19.00 - Ville Terveysasemien hoitoon pääsy on ollut usean vuoden ajan ongelma useilla Helsingin kaupungin terveysasemilla. Viime joulukuun alussa Vuosaaren, Vallilan ja Töölön terveysasemilla tehty palvelumallin uudistus käytännössä lamautti puhelinpalvelun sujuvan toiminnan. Ihmiset ovat joutuneet odottamaan useita tunteja puhelimessa, että heille vastataan. Tilannetta on yritetty korjata, mutta tammikuun puolivälissä oli vielä suuria ongelmia. Ymmärrän uudistusten tarpeen, mutta ne olisi tärkeä toteuttaa niin, ettei tämän kaltaisia tilanteita synny niiden alkuvaiheessa.
Vuosaaren terveysaseman ruuhkat on ollut jo pidempään ongelma. Kaupunginosassaan ei ole saatu sen 37 000 väestömäärään nähden tiloiltaan ja henkilöstöltään riittävään suurta terveysasemaa. Uskon, että henkilökunta tekee Vuosaaressa parhaansa niillä edellytyksillä joita heille annetaan. Henkilökuntaan tässä tilanteessa päivittäin kohdistuva paine on kohtuuton. Kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, onko näiden alussa mainitsemieni kolmen terveysaseman puhelinpalvelu saatu nyt tammikuun lopussa toimimaan? Saavatko helsinkiläiset nyt kohtuullisessa ajassa yhteyden kaupungin terveysasemille?
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Vallilla, terveyskeskus |
Tytti Tuppuraisesta tulevaisuuteen katsova puheenjohtaja SDP:lleMaanantai 23.1.2017 klo 16.29 - Ville
Elämme maailmassa, Euroopassa ja Suomessa suurten haasteiden keskellä. Minun näkemykseni mukaan SDP tarvitsee johtoon poliittisesti kokeneen, yhteistyökykyisen, Eurooppa orientoituneen, kansainvälisen ja rohkeasti tulevaisuuteen katsovan puheenjohtajan. Hyvistä ehdokkaista paras valinta on Tytti Tuppurainen. Hänen tammikuun alussa julkaisema ohjelma maalaa kuvan rohkeasta, mutta toisaalta jalat maassa olevasta poliittisesta suunnannäyttäjästä, jollaista SDP ja Suomi nyt tässä ajassa tarvitsee. Olen tuntenut Tytti Tuppuraisen usean vuoden ajan ja hän ollut minulle merkittävä esikuva politiikassa. Kuten Lännen medialle antamassani lausunnossa viime viikolla totesin, erityisesti tässä ajassa haluan olla tukemassa naista politiikan huippupaikalle. Minulle on tasa-arvotyötä olla mukana Tuppuraisen kampanjassa.
Suhteessa miesten ja naisten tasa-arvoon maailma on valitettavasti ottanut viime vuosina askelia taaksepäin. Viime päivinä kadut ympäri maailmaa on täyttynyt ihmisistä, jotka pelkäävät tasa-arvon olevan vaarassa Donald Trumpin presidenttikautena.
Suomessa SDP:n on jälleen näytettävä tasa-arvontyössä suuntaa. SDP:n riveistä nousi vuonna 1926 maamme ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää, joka toimi Väinö Tannerin hallituksen sosiaaliministerinä. Vuonna 2000 SDP:n Tarja Halosesta tuli Suomen ensimmäinen naispresidentti. Tytti Tuppuraisen puheenjohtajakampanja vuonna 2017 on jatkumoa SDP:n pitkälle tasa-arvopoliittiselle linjalle. Uskon, että SDP voi saada Tytti Tuppuraisesta huomiseen rohkeasti katsovan puheenjohtajan ja Suomi loistavan seuraavan pääministerin. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puheenjohtajavaali, Tuppurainen, tasa-arvo |
Kaupunkilaisilla on oikeus saada yhteys terveysemalleMaanantai 16.1.2017 klo 12.37 - Ville Tuulikki Hakkarainen kertoi Helsingin Sanomissa (HS 12.1.) vaikeuksistaan saada yhteyttä Vallilan terveysasemalle. Saman tarinan olen kuullut lukemattomia kertoja Vuosaaresta joulukuun alun jälkeen, jolloin vastaava uudistus ruuhkautti siellä puhelinpalvelun. Joulukuun puolivälissä kävimme paikallisten valtuutettujen joukolla selvittämässä tilannetta ja olen eri tavoin koittanut saada asialle huomiota. Nyt tammikuun puolivälissä puhelinlinjat olivat yhä tukossa. Toivon, että Helsingin poliittiset päättäjät joukolla heräsivät soten todellisuuteen. Terveasemille on oikeus saada yhteys. Välillä tuntuu, että julkinen puoli on tietoisesti ajettu Suomessa henkihieveriin, että se voidaan sote valinnanvapauden myötä yhtiöittää ja lopulta kilpailua kestämättömänä lakkauttaa. Tälle tielle en toivo meidän lähtevän. Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) Mielipidekirjoitus, joka on tarjottu julkaistavaksi Helsingin Sanomiin 12.1.2017. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, sote, terveyasema |
Itähaaran kunnostaminen on paras ratkaisu Vanhankaupungin koskelleSunnuntai 8.1.2017 klo 12.58 - Ville Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyssä on huomenna keskustelua herättäneen Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset. Itse olen kaupunginvaltuutettuna suhtautunut alusta asti varsin varautuneesti siihen, että tätä 1800-luvun lopulta peräisin olevaa ainutlaatuista historiallista kokonaisuutta lähdettäisiin nyt meidän aikanamme muuttamaan. En tämän johdosta allekirjoittanut padon purkamista kannattavaa valtuusto-aloitetta. Aihetta on nyt selvitetty ja selvitykset eivät mielestäni anna perusteita edetä asiassa valtuusto-aloitteen toivomaan suuntaan.
Vanhankaupunginkosken padon tulevaisuutta koskeva kaupunkipoliittinen väittely lienee niitä teemoja, joissa konsensuksen saavuttaminen on vaikeaa. Historia-alan dosenttina ymmärrän hyvin niitä, jotka suhtautuvat kriittisesti 1800-luvun lopun ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen kajoamiseen. Dosentti Tapio Bergholm perusteli hyvin Helsingin Sanomissa alkuvuodesta ilmestyneessä mielipidekirjoituksessaan kokonaisuuden merkitystä kaupunkimme ja maamme historialle. Olen Bergholmin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin vanhimman vuodelta 1876 peräisin oleva voimalaitoksen ja teollisuushistoriallisesti arvokkaan vesivoimalamuseon hävittäminen olisi vakava virhe. Se, että vain pato purettaisiin ja rakennukset jätettäisiin rikkoisi suojellun kokonaisuuden. Hyötykäytössä olevia toimivia vastaavia 1800-luvun lopun historiallisia muistomerkkejä ei Suomessa ole monta. Tänä historiattomana aikana meidän pitää säilyttää menneiden aikojen muistomerkkejä jälkipolville. Tietenkin myös luonto-arvot ovat tärkeitä ja ne voidaan myös alueen tulevaisuuden kehittämisessä huomioida. Paras vaihtoehto sekä luonnon että historian kannalta on se, että kosken itähaara kunnostetaan mahdollisimman monen kalalajin nousuun sopivaksi muokkaamalla uoman muotoa ja pohjaa. Myös kalatietä voidaan pidentää ja rajoittaa voimalaitoksen käyttöä lohikalojen ja ankeriaiden vaellusaikoina. |
|
31 kommenttia . Avainsanat: Helsinki, kaupunginhallitus, vanhakaupunki, historia |
Miksi Suomi lahjoittaa tutkijakoulutuksen hedelmiä ulkomaille?Torstai 5.1.2017 klo 20.45 - Ville Korkeasti koulutettujen työttömyyden lisääntyminen on johtanut Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalaisen mukaan Suomesta ulkomaille tapahtuvaan aivovuotoon. Yleisradio kertoi tänään, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maastamuutto on muutamassa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Suomesta aiemminkin lähdetty ulkomaille, mutta uutta on se, että lähtijät eivät palaa, eikä korkeakoulutettuja ulkomaisia osaajia saada houkuteltua Suomeen. Tämä tutkimusmäärärahojen rajusta leikkauksesta seuraava kehitys johtaa siihen, että 1990- ja 2000-luvun alussa tehdyt merkittävät kansalliset satsaukset tutkijakoulutukseen ja sen kautta Suomen tieteen ja talouden kehittämiseen lahjoitetaan vapaaehtoisesti ulkomaille. Hälytyskellojen oli syytä soida Valtioneuvoston linnassa.
Opetusministeriö asetti vuonna 1990 tavoitteeksi, että koko maassa suoritettavien tohtorintutkintojen määrää nostettaisiin puolitoistakertaiseksi. Tohtorikoulutuksen määrän lisääminen oli strateginen valinta ja sen taustalla oli Suomen sen aikaisen valtiovallan näkemys, että koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen oli pienelle maalle varmin tie lisätä maan taloudellista menestystä ja sitä kautta koko kansakunnan hyvinvointia. Tohtorimäärän kasvattamiseksi Suomeen luotiin kansainvälisen mallin mukainen tutkijakoulujärjestelmä, jonka kokoaminen aloitettiin vuoden 1993 lopulla. Poliittiseksi tavoitteeksi asetettiin myöhemmin 1600 tohtorintutkinnon raja, joka jäi taakse 2010-luvulla: vuonna 2014 tehtiin 1860 tutkinnon ennätys. Suomessa on siis viimeisen parin vuosikymmen aikana investoitu valtava määrä yhteiskunnan resursseja tutkijakoulutukseen, jonka varsinaiset hedelmät annetaan nyt maan hallituksen toimilla valua ulkomaille. Miksi? Koulutus- ja tutkimusmäärärahojen leikkaukset ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, joka vaarantaa kansakuntamme myönteisen tulevaisuuden.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aivovienti ja aivotuonti, Helsingin yliopisto, Juha Sipilän hallitus, Korkeakoulupolitiikka, Tohtoritutkinnot |
Tytti Tuppuraisesta kestävää luottamusta rakentava johtaja SDP:lleMaanantai 2.1.2017 klo 14.06 - Ville SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään harkitsevan lähtemistä mukaan helmikuun alussa Lahden puoluekokouksessa järjestettävään puheenjohtajavaaliin. Vetoan tänään yhdessä neljäntoista muun SDP:n aktiivin kanssa Tytti Tuppuraiseen, että hän antaisi myönteisen vastauksen ja asettuisi ehdolle puheenjohtajavaaliin. Yhteisessä avoimessa kirjeessämme todetaan seuraavaa: "Tulevaisuutta ei rakenneta iskulauseilla eikä itsetarkoituksellisella vastakkainasettelulla. Sitä rakennetaan parasta tutkimustietoa laajasti hyödyntäen, ihmisten yhteistyöllä ja eri vaihtoehdoista avoimesti keskustellen. Ihmiskunnan suuret kysymykset, rauha, kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, vaativat voimien kokoamista kansainvälisesti. Sitä edellyttää myös näiden tavoitteiden toteutumiselle välttämättömän liberaalin demokratian, kansanvallan puolustaminen. Ihmiset Suomessa, Euroopassa ja maailmassa ansaitsevat nykyistä parempaa politiikkaa. SDP valitsee helmikuun alussa Lahdessa puolueelle puheenjohtajan ja samalla ehdokkaan pääministeriksi. Kokous on tärkeä ei vain puolueen, vaan myös Suomen ja täällä asuvien ihmisten kannalta. On pystyttävä pysäyttämään kehitys, joka lisää eriarvoisuutta ja osattomuutta sekä tukahduttaa tulevaisuudenuskon. Tarvitsemme puolueen johtoon poliittisesti kokeneen, yhteistyökykyisen, kansainvälisen ja rohkeasti tulevaisuuteen suuntaavan puheenjohtajan, joka kykenee yhdessä muiden kanssa hahmottamaan kestävän linjan puolueelle. Mielestämme kansanedustaja ja Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on paras ehdokas SDP:n puheenjohtajaksi. Toivomme, että hän antaa suostumuksensa puheenjohtajakilpaan. Tiedämme, että Tytti Tuppuraisella on kannatusta sosialidemokraattien keskuudessa. Häntä arvostetaan myös puolueen ulkopuolella." Ulpu Iivari, puoluekokousedustaja, Helsinki Elisa Gebhard, puoluekokousedustaja, Helsinki Rakel Hiltunen, puoluekokousedustaja, kaupunkineuvos, Helsinki Susanna Huovinen, kansanedustaja, Jyväskylä Maunu Ihalainen, kanslianeuvos, Vantaa Liisa Jaakonsaari, Euroopan parlamentin jäsen, Oulu Ville Jalovaara, puoluekokousedustaja, kaupunginvaltuuston jäsen, Helsinki Markku Kainulainen, puoluekokousedustaja, Oulun Eläkkeensaajien pj. Tarja Kantola, puoluekokousedustaja, kansalaisjärjestötoimija, Helsinki Liisa Emilia Komminaho, Oulun ty:n puheenjohtaja Ville Kopra, puoluekokousedustaja, Espoo Tage Lindberg, puheenjohtaja, TUS, Helsinki Laura Lindeberg, TUS, Helsinki Eila Nevalainen, puoluekokousedustaja, Helsinki Maria Nyroos, puoluekokousedustaja, Helsinki |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, puheenjohtajavaali, Lahti, puoluekokous, Tytti Tuppurainen |
Joukkoliikennettä olisi tarvittu myös aattoiltanaLauantai 31.12.2016 klo 13.09 - Ville Pääkaupunkiseudun koko joukkoliikenne seisahtui tänäkin vuonna jouluaaton illan ja joulupäivän aamun väliseksi ajaksi. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, HSL, joukkoliikenne, joulu, metro, |
Vuosaaren terveyaseman ruuhkistaKeskiviikko 21.12.2016 klo 9.55 - Ville Onni Jaakkola tarttui Vuosaari-lehdessä 14.12 tärkeään asiaan kirjoittaessaan terveysasemamme puhelinpalvelun ruuhkista. Tästä samasta asiasta olen saanut useita yhteydenottoja vuosaarelaisilta ja siitä on keskusteltu aktiivisesti myös Vuosaaren Facebook ryhmässä. Palautteen johdosta kävin yhdessä kahden muun valtuutetun kanssa 14.12 tapaamassa Albatrossissa Vuosaaren sote-aseman ja Helsingin sote-viraston johtoa. Kävimme hyvän puolentoistatunnin keskustelun, jossa korostin muun muassa tarvetta parantaa tiedottamista myös sosiaalisen median kautta. Se, että takaisinsoittopalveluun oli nyt päässyt muodostumaan usean sadan soiton suma, oli monen asian seurausta. Joulukuun alusta tapahtunut siirtyminen asiakkaille annettavan yhden henkilökohtaisen palvelunumeron järjestelmään toivottavasti tulee helpottamaan yhteyden saamista asemalle. Uudet pidennetyt auki-oloajat myös toivottavasti osaltaan tuovat väljyyttä toimintaan ja tilojen käyttöön.
Vuosaaren terveysasemalla työskentelee tällä hetkellä 24 hoitaja- ja lääkäriparia. Terveyspalveluiden kysyntä on Vuosaaressa niin suurta, että kaupungin poliittisten päättäjien on jatkossa ohjattava tänne vielä enemmän resursseja. Vuosaaren väestönkasvu on ehdottomasti huomioita sote-palveluiden tarjonnassa. On myös tärkeätä, että Albatrossin laajentaminen monipuoliseksi Vuosaaren suuren vanhusväestön huomiovaksi palvelukeskukseksi saadaan lähivuosina vireille. Mielipidekirjoitus Vuosaari-lehdessä 21.12.2016 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, sote, terveysasema |
Länsimetron lisärahoituksestaKeskiviikko 14.12.2016 klo 17.57 - Ville Puheenvuoroni Helsingin valtuuston kokouksessa 14.12.16 kohdassa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” "Länsimetron kustannusarvion kasvaessa hankkeelle haetaan jälleen kerran lisätakausta Espoon ja Helsingin valtuustoilta. Tuntuu, että ainut asia millä Länsimetro on halunnut asioida tämän valtuuston kanssa, on lisärahoitus pyynnöt. Siihen nähden kuin keskeinen rahoittaja Helsinki on, olisin toivonut todella paljon tiiviimpää ja avoimempaa yhteydenpitoa tänne Helsingin päättäjien suuntaan. Kutsu Helsingin ja Espoon valtuustoille työmaakäynnille voisi olla erittäin tervetullut. Edellisellä kerralla takausta pyydettäessä Helsingin valtuustolle annettiin ymmärtää, että nyt kyseessä viimeinen kerta, kun tarvitaan lisää rahoitusta, mutta näin sitten ollutkaan. Miten tässä kävi näin? Kysyn esittelijältä, miksi metrohankkeen kulut on kerta toisensa jälkeen arvioitu virheellisesti? Pidetäänkö meitä aivan pelleinä täällä? Että annetaan aina vaan niin paljon uutta rahaa kuin pyydetään, kun eihän tätä kesken voi jättää. Jos annamme jälleen uuden takauksen, mistä tiedämme, että tällä kertaa ilmoitettu summa on lopullinen? Miten tämä voidaan aikuisen oikeasti taata valtuustolle?" |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Länsimetro, Helsinki, Espoo |
Valtuusto-aloite Hakuninmaan ja Kaarelan asuinalueiden meluongelmien ratkaisemiseksiPerjantai 9.12.2016 klo 16.40 - Ville Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 30.11 valtuusto-aloitteen Hakuninmaan ja Kaarelan alueiden meluongelmien ratkaisemiseksi. Aloitteessani todetaan seuraavaa: Joukko Helsingin Hakuninmaan ja Kaarelan asukkaita on kääntynyt kaupunginvaltuutetun puoleen alueellensa meluongelman kanssa yritettyään ensin edistää asiaa yhteydenotolla Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Hakuninmaan ja Kaarelan alueella voimakas liikenteen melu on todellinen asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttava ongelma. Näiden kahden asuinalueen läpi kulkeva Hämeenlinnan väylä on yksi Helsingin vilkkaimmista liikenneväylistä. Väylän molemmilla puolilla asutus jatkuu tien laitaan asti. Väylä on nelikaistainen ja sillä on 80 km/t nopeusrajoitus. Muualla Helsingissä vastaavissa paikoissa meluongelmia on pyritty vähentämään meluvallilla tai meluaidalla. Samoin on tarpeen selvittää millaisia terveysvaikutuksia melusta aiheutuu Kaarelan ja Hakuninmaan asukkaille varsinkin, kun alueelle on suunnitteilla merkittävää uudisrakentamista Kuninkaantammen alueelle. Kaupungin on syytä olla asiassa aloitteellinen Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen suuntaan, joiden vastuulla on liikenneväylien meluntorjunta myös kaupungin alueella. Ehdotan valtuusto-aloitteella, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toimenpiteisiin Kannelmäki-Kaivoksela tieosuuden meluongelman laajuuden ja terveysvaikutusten selvittämiseksi sekä ratkaisemiseksi meluaidan tai meluvallin avulla. |
|
24 kommenttia . Avainsanat: Helsinki, Hakuninmaa, Kannelmäki, Kaarela, liikenne, Hämeenlinnantie |
Guggenheim Helsinki - Day afterTorstai 1.12.2016 klo 11.52 - Ville Helsingin valtuusto käsitteli eilen pitkässä ja hieman dramaattisessakin kokouksessa ehdotusta Guggenheim taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tämä hanke oli tuotu kaupunginvaltuustoon. Lopputuloksena hanke kaatui varsin selkein numeroin 53–32. Ensimmäisenä pohdittava mitä halutaan Guggenheim oli esitetyssä tavassa kallis ja taloudeltaan epävarma hanke. Oman näkemykseni oli alusta asti se, että Guggenheim museo voi toteutua Helsinkiin selkeästi yksityisen rahan hankkeena. Toinen asia mikä minut sai kriittisesi, oli se, että halusimmeko tämän varsin synkkäsävyisen rakennuksen kaupunkimme symboliksi kaikkein arvokkaimmalle tontille vai kenties jotain muuta? Koko prosessi olisi kannattanut seitsemän vuotta sitten aloittaa selvityksellä siitä, että mitä uutta Helsinkiin kaivataan kulttuurin alueella. Tämä olisi ollut kohtuullista myös nyt monen vuoden yrittämisen jälkeen pettymyksen kokenutta New Yorkissa toimivaa Guggenheim säätiötä ja hankkeen kotimaisia aktiiveja kohtaan. Arvokasta tonttia Etelä-Rannassa ei kannata jättää nykyiseen käyttöönsä pysäköintialueena. Oma ajatukseni on ollut, että tontille voisi pohtia Suomen itsenäisyyden ajan museota tai miksei yhtä hyvin Paavo Lipposenkin kannattamaa ajatusta Design museosta. Keskustelu on nyt auki. Ei valtuuston vuoden merkittävin päätös Guggenheim museon ympärillä jatkuneen ja eilen tiivistyneen valtavan mediahuomion pohjalta voisi ajatella, että kyseessä oli yksi Helsingin valtuuston kaikkien aikojen tärkeimpiä päätöksiä. Näin ei ollut, vaikka hankkeen kannattajat ovat tänään ymmärrettävästi pettyneitä. Valtavan suuren dramatiikkaan en olisi nähnyt tarvetta, vaikka omasta kannastani poiketen museo olisi päätetty eilen rakentaakin. Yhden museon varassa ei Helsingin ja Suomen tulevaisuus lepää. Valtuuston keväällä tekemä päätös uudesta yleiskaavasta oli merkittävyydeltään huomattavasti Guggenheimia merkittävämpi. Puutteistaan ja kehittämistarpeistaan huolimatta se mahdollistaa hyvin monella tavalla kaupunkia kehittämisen sekä asunpaikkana että Suomen johtavana elinkeinokeskuksena. Helsinkiä voidaan kehittää matkailukaupunkina myös ilman Guggenheimia Helsingin maine matkailukaupunkina ei myöskään ole yhden kortin varassa. Kohtasin marraskuun alussa lumituiskua Töölössä kiinalaisten matkailijoiden seurueen, joka kysyi tietä Sibelius-monumentille. Tuo kohtaaminen jätti ajateltavaa. Kyse on siitä uskommeko oman kulttuurimme ja historiamme vetovoimaan ja miten osaamme kertoa siitä ulkomaalaisille. Luonto- ja historiamatkailulla on paljon mahdollisuuksia Suomessa osaamme sitä oikein ulkomaille markkinoida. Valtuustossa käsiteltiin syksyllä aloitteeni uuden matkailuneuvontapisteen avaamisesta Helsingin lentoaseman transit-alueelle. Vastaus tähän yhteen ideaan oli varovaisen myönteinen. Tietenkään tässä ei ole kyse yhdestä aloitteesta, vaan kokonaan uudenlaisen rohkea ajattelun löytämisestä siihen, että miten voimme kehittää Suomea ja Helsinkiä matkailukohteena. Tämä ei ollut, eikä ole yhden Guggenheim kortin varassa. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Guggenheim, Helsinki |
SDP kokoontuu ensi viikon perjantaina Lahteen valitsemaan puolueellemme puheenjohtajaa. Valitsemme henkilön, jonka tehtävä on viedä SDP 2020-luvulle. Helsinkiläisenä puoluekokousedustajana minun valintani SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi on kansanedustaja Tytti Tuppurainen.
