Puheenvuoro Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksesta 22.6.2016Keskiviikko 22.6.2016 klo 19.25 - Ville Juhannusviikko, kevään viimeinen kokous, mutta agendalla tärkeimmät tämän päätökset mitä tässä salissa on pitkään aikaan tehty, joten jaksetaan vielä skarpata. Tässä on kyse vallasta ja sen uusjaosta Suomen pääkaupungissa. Joku saa ja haluaa lisää valtaa. Ja joku taas menettää. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin politiikasta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Kuten Pajamäki totesi, SDP:tä tämän uudistuksen suuntaviivat eivät kaikilta osin miellytä, mutta kolmanneksi suurimman ryhmän hyppääminen metron tai vuoristoradan vauhdista pois tuskin vihreiden ja kokoomuksen valtapoliittisia tavoitteita hidastaisi.
Itse arvostan hyvin korkealla meidän lautakuntajärjestelmää ja SDP:n vaatimuksesta seuranneista korjauksista huolimatta olen yhä huolissani, että tämä malli pienentää sitä joukkoa, joka jatkossa käyttää todellista valtaa kaupungin asioista. Facebookin keskusteluryhmissä niitä päätöksiä ei tehdä, vaikka sellainen illuusio saattaa joskus syntyä. Uskon, että monen puolueen aktiivit kantavat vallan keskistämisestä entistä pienemmälle piirille perustellusti huolta. Itselleni kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenyys ja oli viime kaudella perehdytys kaupungin asioiden hoitoon. Jatkovalmistelussa on pidettävä huoli siitä, että muutkin kuin pormestaristo ja valtuuston jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan tämän kaupungin asioihin. Asiaa olisi enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät tällä kertaa. Yritetään saada päätökset pakettiin, että päästään joskus juhannuksen viettoon. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, johtamisjärjestelmä, kaupunginvaltuusto, |
Helsingin kauppatorille voi rakentaa muutakin kuin GuggenheimininKeskiviikko 15.6.2016 klo 10.01 - Ville Keskustelu viime vuosien Helsingin kunnallispolitiikan ykkösteemasta, eli Guggenheim Helsinki taidemuseosta on ollut viime aikoina laimeta. Välillä hyvinkin mustavalkoista keskustelua en ole varsinaisesti kaivannut, mutta toki hiljaisuus myös kummastuttaa. Hankkeen valmistelu ilmeisesti kuitenkin jatkuu ja kaupunginvaltuuston jäsenenä on pohtinut sitä, että onko hanke tarkoitus tuoda joskus valtuuston päätettäväksi ja minkälaisella rahoitusehdotuksella? Tapahtuuko tämä ennen ensi kevään kunnallisvaaleja vai tuleeko Guggenheimista Helsinkiin vaaliteema? Valtuuston jäsenenä luonnollisesti olisi mielellään tietoinen siitä, että mitä kaupungin osalta asialle kuuluu. Matkan varrella Helsingin valtuusto ei ole käsitellyt Guggenheimia edes kyselytunnilla, joten vähän sammutetuin lyhdyin tässä on edetty. Oma näkemykseni on ollut jo pidemmän aikaa se, että Guggenheim voi toteutua Helsinkiin vain yksityisen rahoituksen turvin. Kaupungin varoin sitä ei voi esillä olleissa konsepteissa lähteä toteuttamaan. Guggenheimia on perusteltu Helsinkiin matkailulla. On myös hyvä kysyä, että onko ulkomailta tuotu taidemuseokonsepti se, mitä turistit haluavat tulla katsomaan Helsinkiin? Uskommeko Suomessa oman kulttuurimme vetovoimaan näin vähän?
Keskustelua olisi hyvä avata enemmän siihen suuntaan, mitä muuta mahdollisesti tälle Helsingin paraatipaikalle voisi rakentaa. Kanava-lehden (4/2016) viime numerossa heitin ilmaan ajatuksen, että mitenhän Kauppatorin laitaan istuisi Suomen itsenäisyyden aikaa esittelevä moderni museo? En tarkoittanut patrioottista monumenttia, vaan historiamme vaiheet rosoineen esittelevää modernia museota. Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa käydä lukemassa Suomen Kuvalehden sivulta artikkelini kokonaisuudessaan. Myönteisen palautteen määrä ajatukseni osalta on ollut yllättävän suurta. Toistaiseksi lähinnä ajatuksen tasolla olevan idean toivoisin nyt lähinnä kannustavan helsinkiläisiä pohtimaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin pitää Kauppatorilla parkkipaikka tai tuoda siihen Guggenheim museo. Avoin kansalaiskeskustelua asiasta on mielestäni hyvin tervetullutta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Guggehheim, Kauppatori, museo, |
Helsinki ja vuosisadan suurin hallintouudistusMaanantai 2.5.2016 klo 15.03 - Ville Kesän korvalla pääkaupungin asukkailla on varmasti enimmäkseen muuta mielessä kuin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistus. Johtamisen uudistamisessa on kuitenkin kyse vallasta ja sen jaosta, joten ehkäpä jokaisen kaupunkilaisen kanttaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan missä uudistuksessa mennään. Sillä kokemuksella mikä itselläni on vuodesta 2008 kertynyt Helsingin hallinnosta, ymmärrän, että nykyjärjestelmän sujuvoittamiselle on tarvetta. Eniten ehkä nyt hirvittää vauhti ja vallan keskittyminen Helsingissä tulevaisuudessa entistä pienenemälle joukolle. Jos nyt tekeillä olevat suunnitelmat toteutuvat, Helsinkiin tulee niin sanottu pormestarimalli. Ensi kevään kunnallisvaalien jälkeen kaupunginjohto valitaan vaalikaudeksi kerrallaan vastaamaan vaalituloksen mukaisia valtuuston poliittisia voimasuhteita.
Ammatillistuuko politikka Helsingissä? Uudessa järjestelmässä pormestari ja apulaispormestarit olisivat poliittisina luottamushenkilöinä virkasuhteessa Helsingin kaupunkiin. Kaupunkiin tulisi myös niin sanottu toimi-alamalli, joka karsisi virastojen määrään neljään. Järjestelmä merkittävästi vähentäisi lautakuntien määrä ja pienentäisi sitä joukkoa, joka jatkossa on mukana päättämässä kaupungin asioista. Suunnitelmissa on, että lautakuntien jäsenten tulisi jatkossa olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin jokaisen valtuutetun tulisi ottaa paikka jossain uusista superlautakunnista. Kenen aika siihen riittää päivätyön ohessa on asia, jota kannattaisi vielä pysähtyä pohtimaan. Onko siis myös kaupungin politiikka ammattimaistumassa niin, että työn ohessa hoidettavista luottamustoimista tulee pienen ammattipoliitikkojen joukon harrastus? Valmistuuko vuosisadan uudistus juhannukseksi? Tänä aamuna kaupungintalon juhlasaliin oli kokoontunut harvalukuinen luottamushenkilöiden joukko kuulemaan, kun kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ja johtamisjärjestelmän uudista valmistelevan jaoston puheenjohtaja Lasse Männistö (kok.) esittelivät uudistuksen päälinjoja. Kovin paljon uutta kuultavaa maaliskuisesta valtuustokäsittelystä ei ollut, vaikka kaupungin sataa vuoteen suurinta hallinto-uudistusta koskevat lopulliset päätökset löydään lukkoon valtuustossa jo juhannuksen aikoihin.
Hallinnon uudistuksen kanssa on Helsingissä jahkailtu vuosikymmeniä, ja nyt kun sitä tehdään, loppukiire on valtava. Miten se vaikuttaa lopputulokseen? Uudistuksen monet keskeiset suuntaviivat olivat yhä tänään selvästi auki, joten poliittinen debatti, puhumattakaan kansalaiskeskustelusta, jäänee pariin kesäkuun alun viikkoon. Todella otollista aikaa kaupunkilaisten keskustella innolla hallinosta... Jotta paletti olisi mahdollisimman monimutkainen, tekeillä on samaan aikaan myös hallituksen sote- ja maakuntahalliton uudistus, joka vie kaupungilta suuren osan päätösvaltaa pois. Toivon, että yli puoluerajojen Helsingissä havahdutaan siihen, mitä kaikkea kaupungissa oikeastaan on nyt tapahtumassa. Huolena on, että kiireellä ei näin suurissa asioissa saada aikaan kuin sekava lopputulos, jota joudutaan useaan kertaan myöhemmin paikkailemaan.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, sote, hallintouudistus |
Suomi ja Ruotsi puolustusliittoonSunnuntai 1.5.2016 klo 15.23 - Ville Selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista korosti Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteyttä turvallisuuspoliittisissa linjavalinnoissa. Selvityksessä näkyy, kuinka kapea liikkumatila Suomella on ilman Venäjän suoraa haastamista.
Ruotsissa nykyinen hallitus on ilmoittanut, ettei se aio hakea Natoa jäsenyyttä. Länsinaapurin seuraavan hallituksen linjasta meillä ei ole mitään takuita. Lähihistoriasta muistamme, että Ruotsi yllätti 1990-luvun alussa valtionjohtomme hakemalla EU-jäsenyyttä Helsinkiä konsultoimatta, vaikka toisin oli sovittu. Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen vaihtoehdot ovat paikalleen jähmettyminen tai mieluummin sotilaallisen yhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa puolustusliiton suuntaan. Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei muuttaisi Nato-jäsenyyden tavoin strategista asetelmaa Pohjois-Euroopassa vaan voisi pikemminkin olla omiaan vähentämään jännitystä Itämerellä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Suomi, Ruotsi, puolustusliitto |
LänsimetrostaKeskiviikko 27.4.2016 klo 19.32 - Ville Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin valtuustossa ”Länsimetron hankesuunnitelman rakentamiskustannusten enimmäishinnan ja kaupungin Länsimetro Oy:n lainoille myöntämän takauksen korottaminen Helsingin osalta” 27.4.16 ”Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna. Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin. Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään? En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa. Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla. Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista.” Tämä lienee illan tärkeimpiä asioita täällä valtuustossa, joten meidän hyvä ei kunnolla pysähtyä keskustelemaan siitä, että mistä olemme jälleen kerran täällä päättämässä. Isoista rahoista, kun on kyse. Täällä meidän esityslistassa todetaan seuraavaa: Koko hankkeen kustannusylitys on 240,0 milj. euroa alkuperäiseen hankesuunnitelman indeksikorjattuun kokonaishintaan verrattuna. Kokonaisuutena siis metro tuli maksamaan yli miljardin. Itse en ollut täällä valtuustossa, joten varmaan te täällä pidempään olleet erityisesti pohditte, että miten näin kävikään? En tykkää hirveästi rinnastaa investointeja ja käyttömenoja. Mutta kun olen tottunut opetuslautakunnassa etsimään muutamien kymppitonnien säästöjä joitain luokkia sulkemalla, niin siihen on kieltämättä vähän kiusausta. Eilen kuulin, että Hertsikan ala-asteella opetusta annetaan hallinnollisen yhdistämisen jälkeen aulassa, kun ei ole riittävästi tilaa. Mutta nämä on kai sellaisia asioita, että ei niihin voi täällä valtuustossa vaikuttaa, kun on niin tiukkaa. Helsingin homekoulut laitettaisiin moneen kertaa kuntoon 240 miljoonalla. Nyt kysyn ihan mistä tämä arviointivirhe johtuu ja kuka kantaa siitä vastuun? Entä epäonnistuneesta automaattimetrokokeiluista? Halualaisin vuosaarelaisena metron päivittäisenä käyttäjänä tietää nyt tänään tässä ennen päätöstä, että miten Espoon lyhyistä laitureista seuraavat kapasiteettiongelmat aiotaan ratkaista." |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metro, HKL, Helsingin valtuusto |
Alkavatko nyt pitkät jäähyväiset Suomen julkiselle terveydenhuollolle?Keskiviikko 6.4.2016 klo 23.55 - Ville Kokoomus sai yksityistämisen, keskusta lujitettua valtansa maakunnissa ja perussuomalaiset saivat olla mukana apumiehenä toteuttamassa edellä mainittujen valtapoliittisia tavoitteita. Jos sote-uudistus viedään läpi jotakuinkin nyt esillä olleella tavalla, se on laajin hallinnollinen uudistus Suomessa sitten 1865, kun kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Timo Soinille ja perussuomalaisille ratkaisussa tärkeintä näytti olleen mahdollisuus jatkaa hallituksessa. Mitään itsenäistä puumerkkiä lopputuloksessa ei näy vaikka sosiaali- ja terveysministerin salkku on puolueella. Suurin voittaja on kokoomus tai oikeastaan yksityiset terveyspalveluiden tuottajat. Kokoomuksen vuosikaudet ajama valinnanvapaus, jossa asiakkaat voivat valita itse että käyttävätkö julkista vai yksityistä terveyspalvelua, vihdoin toteutuu. Toteutuessaan vallinnanvapaus muuttaa historiallisella tavalla yksityisten palveluntarjoajien ja julkisen sektorin roolijakoa. Käytännössä tämä tarkoittanee julkisen terveydenhuollon hidasta alasajoa maastamme. Julkiset palvelut joudutaan yhtiöittämään, jotta ne voisivat edes teoriassa koittaa pärjätä kilpailussa Attendon, Mehiläisen ja Terveystalon kaltaisten yksityisten verosuunnittelua harjoittavien terveysjättiläisten kanssa. Tieto, että Suomessa on terveysalalla rahaa jaossa, voi tuoda myös uusia kansainvälisiä toimijoita apajille. Mitä mahdollisuuksia julkisella sektorilla on pärjätä kisassa kansainvälisten terveysjättiläisten kanssa? Tuskin mitään. Pidemmällä aikavälillä ei ole vaikea nähdä, että jos tälle tielle lähdetään, tunnelin päässä näkyy julkisen terveydenhuollon kuihtuminen ja lopulta katoaminen Suomesta. Tämän jälkeen monopoliasemaan päässeet yksityiset jättiläiset voivat hinnoitella palvelunsa miten tahtovat. Näin oltaisiin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy olisi Suomessa varallisuudesta kiinni. Onko tämä se, mitä Suomessa haluamme? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sote, vallinvapaus, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset |
Korvaava kenttä tulisi avata nopeastiTiistai 5.4.2016 klo 8.53 - Ville Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi. Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista. Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan. |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Malmi, Helsinki, kaupunginvaltuusto, Finnavia |
Valtuustoaloite Vuosaaren metroaseman kehittämisestäPerjantai 1.4.2016 klo 13.40 - Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) jätti kaupunginvaltuuston maaliskuun puolivälin kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan suoran kulkuyhteyden avaamista Vuosaaren metroasemalta kauppakeskus Columbukseen.
Aloitteen taustalla on Jalovaaran vuosaarelaisilta saama palaute ja se, että kulkuyhteys jäi metron rakennusvaiheessa 1990-luvulla tekemättä. Jalovaara uskoo, että aloite voi toteutuessaan tuoda lisää asiakkaita kauppakeskus Columbuksen liikkeisiin ja parantaa metroaseman ympäristön liikenneturvallisuutta. Kuudentoista kaupunginvaltuutetun allekirjoittamassa aloitteesta todetaan seuraavaa: Vuosaaren metroaseman suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla oli esillä ajatus, Vuosaaren metroasema on suunniteltu niin, että kulkuyhteyden jälkitoteutus |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, metro, Columbus |
Ehdolla HOK-Elannon vaaleissa - 29- HelsinkiLauantai 26.3.2016 klo 23.02 - Ville HOK-Elanto on maamme laajimmin omistettu, 600 000 jäsenen osuustoiminnallinen yritys. Sen ylin päättävä elin valintaan huhtikuussa pidettävässä vaalissa, jossa ovat äänioikeutettuja kaikki HOK-Elannon asiakasomistajat. Olen näissä vaaleissa ehdolla SDP:n Helsingin vaallistalla numerolla 29, koska haluan tarjota sen osaamisen mikä minulle on kertynyt eri luottamustoimissa myös tämän koko maamme kannalta tärkeä osuustoimintayrityksen käyttöön. Minun ja SDP:n vaalilistan mielestä HOK-Elannon tehtävä on tarjota laadukkaita tuotteita ja palveluita edulliseen hintaan. Bonusten tehtävä on palkita ostoksien keskittämisestä. S-ryhmän runsas vuosi sitten käynnistämää hintojen laskua on jatkettava kuitenkaan unohtamatta kattavan valikoiman, laadun ja hyvän asiakaspalvelun merkitystä. Henkilöstöpolitiikan on oltava vastuullista ja pitkäjänteistä. Aukioloaikojen vapauduttua henkilöstön kuuleminen työvuorosuunnittelussa on aiempaakin tärkeämpää. Pääkaupunkiseutu on suomalaisten kulutustottumuksissa edelläkävijä. HOK-Elannon tulee aktiivisesti kehittää verkkokauppaa, valikoimiaan ja liikeideoitaan vastaamaan nopeammin muuttuvia tarpeita. Perusta jäsenten etujen toteutumiselle on kannattava liiketoiminta. Osuuskunnan tavoite ei ole maksimoida voittoa, vaan edistää toiminnallaan jäsentensä hyvinvointia. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HOK, Elanto, vaalit, 2016, asiakasomistaja, SDP |
Korkeakoulujen irtisanomisille vielä etsittävä vaihtoehtojaTorstai 3.3.2016 klo 8.41 - Ville Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm teki sen mitä monelta johtajalta ja poliitikolta on viimeaikoina odotettu. Ylikirjastonjohtaja asettui upean kirjastonsa peruskorjauksen valmistumisen yhteydessä työntekijöidensä ja sivistysvaltion puolelle ja ilmoitti, ettei aio toteuttaa Kansalliskirjaston toimintaa pahoin vaikeuttavia irtisanomisia ennen kuin niiden perustuslaillisuus on selvitetty. Keskiviikkona hetken näytti jo, että opetusministeri olisi rientämässä Kansalliskirjaston avuksi, mutta nämä toiveet osoittautuivat pian ennen aikaisiksi. Kirjastonjohtajan esimerkillinen toiminta sivistysvaltion puolesta ansaitsee laajan tunnustuksen. Vastaavaa solidaarisuutta alaisia kohtaan ei ole johtopaikoilta juuri viimeaikoina nähty. Niin maan hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset kuin Helsingin yliopiston johdon käynnistämät suuret irtisanomiset oli aikakin kyseenalaistaa ja alkaa etsiä vielä vaihtoehtoja niiden korvaamiseksi. Nykyisen taantuman ja 1990-luvun lama ero on siinä miten korkeakouluja ja yliopistoja kohdeltiin ja niissä reakoitiin säästöihin. Lamaa alettiin tuolloinkin ”hoitaa” varsin suurilla koulutusleikkauksilla, mutta 1990-luvun puolivälissä suunta muuttui. Talouskriisistä huolimatta Helsingin yliopiston opetus- ja muuta henkilökuntaa ei irtisanottu, vaikka virkoja jätettiin säästötoimena täyttämättä ja laitosmäärärahoja leikattiin ym. Helsingin yliopiston koko henkilöstö pakkolomautettiin vuonna 1993 kahdeksi viikoksi. Vuosina 1991–1995 korkeakoulujen ja yliopistojen budjeteista leikattiin 16 prosenttia, eli noin 800 miljoonaa markkaa. Vuosina 1996–1997 yliopistojen resurssikehityksestä tapahtui käänne parempaan, kun maan hallitusvaihdoksen jälkeen yliopistot saivat lisää varoja, vaikka muualta vielä säästettiin. Oli tehty strateginen valinta investoida tutkimukseen ja koulutukseen. Miksi nyt toimitaan toisin? Eikö viimahen investoiminen on kansakunnan kannalta elintärkeää? Helsingin yliopistolla olisi myös syytä ottaa Kansalliskirjaston rohkean johtajan esimerkin mukaisesti aikalisä ja harkita vielä olisiko suurten irtisanomisten sijaan sittenkin muita keinoja päästä yhdessä henkilöstön kanssa yli vaikeasta taloustilanteesta. |
Suomella ei ole varaa hukata korkeasti koulutettujen osaamistaTorstai 25.2.2016 klo 9.42 - Ville Suomessa on viimeajat keskusteltu tohtorityöttömyydestä ja laajemmin koulutuksen merkityksestä. Maan hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ajavat lähivuosina tiedemaailman ahtaalle. Helsingin Sanomat kertoi (HS 21.2 URA) tohtoroiden aktiivisuudesta hakea töitä yliopistomaailman ulkopuolelta. Tätä liikehdintää on tervehdittävä iloilla, vaikka se on merkki myös yliopistojen yhä pahevasta ahdingosta. Nykyisten suurten tohtorikoulutusmäärien taustalla on 1980-luvun lopun käsitys, että tutkijoista tulee Suomessa pula, kun yliopistoissa 1960- ja 1970-luvuilla aloittaneet professorit jäävät eläkkeelle. Tohtorikoulutuksen tehostamiseksi 1990-luvun puolivälisissä perustettiin tutkijakoulujärjestelmä. Pula koulutetuista tutkijoista jäi kuitenkin tulematta. Jälkiviisaudella voidaan todeta, että tässä vaiheessa olisi ollut syytä kiinnittää vielä enemmän huomioita tieteen kansainvälistymiseen ja sen pohtimiseen, että miten tohtorikoulutettavat työllistyvät korkeakoulujen ulkopuolelle. 1990-luvun puolen välin jälkeen myös uskottiin siihen, että koulutuksen panostamalla Suomi nousee taantumasta. Investoinneilla tutkimukseen ja koulutukseen oli merkitystä siihen, että Suomi selvisi 1990-luvun lamasta. Kaikilta osin koulutukseen tehtyjä investointeja ei ole kuitenkaan osattu meillä esimerkiksi liike-elämän puolella täysimääräisesti hyödyntää. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa hukata koulutukseen monen vuosikymmen aikana tehtyjä suuria investointeja. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nyt maan johtoa myöten asennemuutosta suhteessa koulutuksen arvostamiseen. Suomen nostamiseksi ylös henkisestä ja taloudellisesta taantumasta ei ole taikatempun kaltaisia konsteja, vaikka niitä jatkuvasti etsitään. Vain pitkäjänteiset investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja sivistykseen rakentavat pääomaa, jolla pääsemme kohti valoisampaa tulevaisuutta. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korkeakoulutus, tohtorikoulutus, työttömyys |
Valtuusto-aloite uuden matkailun markkinointipisteen perustamisesta lento-asemalleKeskiviikko 17.2.2016 klo 21.46 - Ville Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 17.2 viidentoista valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa ehdotetaan uuden matkailun neuvontopisteen avaamista Helsingin lento-asemalle. Aloitteessa todetaan seuraavaa:
Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomi ja Helsinki tarvitsee uusia toimia työllisyystilanteen kohentamiseksi. Matkailun alalla on edelleen runsaasti käyttämätöntä potentiaali uusien työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Viime kesänä valmistuneen Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee noin puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Helsinki liittyi näin lentokenttäjunayhteyden omaavien eurooppalaisten pääkaupunkien joukkoon. Uutta Helsingin keskustan saavutettavuutta parantavaa junayhteyttä on toistaiseksi vähän markkinoitu ulkomaisille matkailijoille. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, matkailu, Vantaa, työllisyys, lento-asema |
Puheenvuoro vuoden 2017 budjetin lähetekeskustelussaKeskiviikko 17.2.2016 klo 21.18 - Ville Kaupunginvaltuusto käy tänään ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun. Kuten jo todettu Helsingin toimintaympäristö, on kuluneen valtuustokauden aikana mennyt uuteen uskoon. Elämme toisenlaisessa maailmassa, Suomessa ja Helsingissä kuin keväällä 2013. Meidän kysymys on se, miten reagoimme muutokseen, johon emme monilta osin pysty itse vaikuttamaan. Hieman tiivistäen voi todeta, että Suomen tulevaisuus ratkaistaan pitkälti Uudellamaalla ja Helsingissä. Se, että miten täällä pystytään ratkaisemaan työllisyyteen, maahanmuuttoon, asuntotuotantoon ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä, vaikuttaa maan suuntaan. Kuten olemme aiemmin todenneet, Helsingin talouden kuva ei kaikilta osin vastaa Suomen varisin synkeää kuvaa. Kaupunkia ei nosteta kukoistukseen vajoamalla toivottomuuteen. Ensi vuonna kaupungin yliopistojen irtisanomisista seuraavat työpaikkojen menetykset ansaitsevat elinkeinopolitiikkamme erityishuomion. Hyvinvointiyhteiskunta on jo Helsingissä kriisissä. Hätkähdin jokin aika sitten käydessäni Myllypurossa leipäjonon pituutta. Kolme kertaa viikossa 800 ihmistä jonottaa elämisen perustarpeita. Kuitenkin kysyn, mitä tämän salin todellisuudessa aiotaan tehdä sen eteen, että tämä yhteiskuntamme haava voitaisiin parantaa? Helsingin tulevaisuuden kannalta eturintamassa ovat koulut. Opetuslautakunnan jäsenenä olen nähnyt, mitä jälkeä tiukka tuottavuustavoite on saanut aikaan kaupungin kouluissa. Määrärahat koulujen korjauksiin ja uusien rakentamiseen ovat riittämättömät. Koulujen osalta on hyvä muistaa se, että niissä kasvaa Helsingin tulevaisuus, josta me kaikkien tehtävä on yhdessä huolehtia. |
PK-seutu äkillisen rakennemuutoksen alueeksi yliopistokriisin takiaTorstai 4.2.2016 klo 9.49 - Ville Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. 570 irtisanontaan. Lisäksi Aalto-yliopisto irtisanoo lähes parisataa työntekijää. Luvut ovat niin suuria, että niillä on vaikutus pääkaupunkiseudun kokonaistyöllisyyteen. Näiden yliopistojen erityisosaajien ei ole helppo tässä muutenkin vaikeassa työllisyystilanteessa löytää uutta työtä pääkaupunkiseudulta. Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli eilen kyselytunnilla kysymykseni johdosta korkeakoulujen irtisanomisten vaikutuksia Helsingin ja pk-seudun työllisyyteen. Syntyi vaikutelma, että niin valtion kuin kaupungin suunnalla olisi vielä paljon tehtävissä. Helsingin Sanomat sivusi tiistaina tätä teemaa, mutta siinä yhteydessä ei ollut tarkemmin kaupunginjohdolta vielä tietoa siitä, mihin toimiin Helsingin kaupunki aikoo tässä tilanteessa ryhtyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseutu on näkemykseni yliopistojen osalta niin sanottu äkillisen rakennemuutoksen alue ja olettaisi, että Valtioneuvostolta ja Euroopan unionilta voidaan saada tänne työllistämiseen ja uudelleenkoulutukseen tarkoitettua erityistukea. Näin on toimittu esimerkiksi taannoisten Nokian ja eräiden metsäyhtiöiden suurten irtisanomisten jälkeen. Raumalla kävi juuri EU:n edustajat tutustumassa näiden tukitoimien vaikutukseen telakan suurten irtisanomisten jälkeen. Ideaali tilanne olisi luonnollisesti se, että Valtioneuvosto peruisi Helsingin yliopistoon ja Aalto yliopistoon kohdistamansa kohtuuttomat määrärahojen leikkaukset. Kaupunginvaltuuston eilisen keskustelun pohjalta ilmeni, että Valtioneuvosto ei ole toistaiseksi julistanut Helsinkiä yliopistojen osalta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Mistään muistakaan merkittävistä erityistoimista ei ollut myöskään vielä kaupungilla tietoa, vaan vaikuttaa, että näistä jätti-irtisanomisista yritetään selvitä aivan normaalien TE-toimiston palveluiden avulla. Tässä tilanteessa ne ovat kuitenkin täysin riittämättömiä ja on toivottavaa, että Valtioneuvosto ottaisi kriisialue menettelyn käyttöön pk-seudun korkeakoulujen osalta, jos ei voi turvata yliopistojen perusrahoitusta, jotta suuret irtisanomiset voitaisiin perua ja tutkimuksen ja opetuksen taso maamme korkeakouluissa turvata. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, Juha Sipilä, valtioneuvosto, Helsingin yliopisto |
Helsingin kaupungin toimet korkeakoulujen irtisanomisten johdostaKeskiviikko 3.2.2016 klo 21.05 - Ville Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran kysymys kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 3.2.16 Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. 570 irtisanontaan. Lisäksi Aalto-yliopisto irtisanoo lähes parisataa työntekijää. Luvut ovat niin suuria, että niillä on vaikutus pääkaupunkiseudun kokonaistyöllisyyteen. Näiden yliopistojen erityisosaajien ei ole helppo tässä muutenkin vaikeassa työllisyystilanteessa löytää uutta työtä pääkaupunkiseudulta. Helsingin Sanomat sivusi eilen tätä teemaa, mutta siinä yhteydessä ei ollut tarkemmin kaupunginjohdolta vielä tietoa siitä, mihin toimiin Helsingin kaupunki aikoo tässä tilanteessa ryhtyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseutu on näkemykseni yliopistojen osalta niin sanottu äkillisen rakennemuutoksen alue ja olettaisi, että Valtioneuvostolta ja Euroopan unionilta voidaan saada tänne työllistämiseen ja uudelleenkoulutukseen tarkoitettua erityistukea. Näin on toimittu esimerkiksi taannoisten Nokian ja eräiden metsäyhtiöiden suurten irtisanomisten jälkeen. Kysynkin vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että mihin toimenpiteisiin Helsinki aikoo ryhtyä kaupungin yliopistoilta tänä keväänä työnsä menettävien uudelleen työllistämisen helpottamiseksi? |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin yliopisto, korkeakoulut, leikkaukset, |
Onko Suomen hallitus ajan tasalla yliopistojen kriisissä?Maanantai 1.2.2016 klo 9.32 - Ville Suomen suurin ja vanhin vuonna 1640 Turussa perustettu Helsingin yliopisto on yhdessä olemassa olonsa vakavimmista kriiseistä. Henkilöstöä vähennetään lähes tuhannella. Joka kahdeksas yliopistolainen saa lähteä. Tunnelma yliopistolla on ollut viime viikkoina kuin hautajaisten muistotilaisuudessa. Vastaavia satoja työpaikkoja vieviä leikkauksia kohdistuu myös muihin korkeakouluihimme. Viime viikkoina on herännyt kysymys, että onko Suomen hallitus riittävällä tavalla yliopistojemme kriisikeväästä kiinnostunut. Kuunnellessani eilen pääministeri Juha Sipilää (kesk.) Ylen pääministerin haastattelutunnilla jäi pohtimaan, että onko pääministeri tietoinen kuinka tukala tilanne yliopistoilla on? Pääministeri antoi ymmärtää, että yliopistoväen huoli irtisanomisista on lähinnä muutosvastarintaa ja itse asiassa leikkaukset ovat hyväksi, jotta luovuus pääsee kukoistamaan. Hän myös antoi ymmärtää, että pienemmällä rahalla löydetään parempia lopputuloksia. Jos satoja, jopa tuhansia työpaikkoja lähtee Suomen koulutussektorilta lähivuosina, on vaikea ymmärtää, että miten tulokset voisivat parantua. Hämmentävin toteamus pääministeriltä oli eilen se, että hän kertoi useamman yliopiston rehtorin todenneen hänelle kahdenvälisesti, että ”kyllä me tästä selvitään, tästä leikkauksesta” kehittämällä. Jos viime mainittu tieto pitää paikkansa, oli hyvä kuulla siitä näkemys myös näin todenneilta rehtoreilta, keitä sitten ovatkaan. Käsitykseni mukaan rehtorit ovat enimmäkseen korostaneet julkisissa tiedotteissaan leikkausten negatiivisia vaikutuksia yliopistoille ja Suomen koko korkeakoulusektorille. Yritysmaailma viime vuosina kohdistuneiden suurten irtisanomisten jälkeen valtioneuvoston jäsenet ovat käyneet kriisipaikkakunnilla. Konkreettisten tukitoimien ohella näillä vierailuilla on myös henkisen tuen vaikutus. Helsingin yliopistolla tilanne nyt sellainen, että arvostaisi, jos esimerkiksi opetusministeri ja työministeri tulisivat torin toiselta puolen valtioneuvoston linnasta paikanpäälle pohtimaan henkilöstön kanssa, että miten tästä keväästä selvitään eteenpäin. Mistä sadoille irtisanottaville löytyy töitä? Helsingin yliopistolta ja Aalto-yliopistolta irtisanotaan tänä keväänä lähemmäksi tuhat työntekijää. Luvut ovat niin suuria, että niillä on vaikutus pääkaupunkiseudun kokonaistyöllisyyteen. Pääkaupunkiseutu on näin ollen yliopistojen osalta niin sanottu äkillisen rakennemuutoksen alue ja olettaisi, että valtioneuvosto osoittaisi tänne työllistämiseen ja uudelleenkoulutukseen tarkoitetun tukipaketin. Näin on toimittu esimerkiksi taannoisten Nokian ja eräiden metsäyhtiöiden suurten irtisanomisten jälkeen. Huolta suurista koulutusleikkauksista ei ole esittäneet vain oppositiopoliitikot, vaan huolen jakoi myös lauantaina Ykkösaamussa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta. Suomen nostamiseksi henkisestä ja taloudellisesta lamasta ei ole nyt nopeita konsteja. Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen rakentavat pääomaa, jolla pieni maa voi jatkossakin olla uskottava ja kilpailukykyinen globaali toimija. Tämän takia maan hallituksen olisi viisautta vielä kerran pohtia, että onko koulutusleikkaukset ylimitoitettuja. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin yliopisto, Juha Sipilän hallitus |
Epätäydellisellekin rauhanunionille on tarvettaPerjantai 29.1.2016 klo 10.18 - Ville Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen analysoi osuvasti alkuviikosta EU:n tilannetta artikkelissaan ”Onko kriisistä toiseen tarpova EU kuilun partaalla?” (HS 26.1.) Se, että löytyykö pakolaiskriisiin tänä kevään Euroopassa yhteistä ratkaisua pitkälti määrittää unionin tulevaisuuden suuntaviivat. EU:n nykyisiä vaikeuksia arvioitaessa on hyvä kääntää katse maanosamme historiaan, jossa kriisitön vaihe on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Toisen maailmansodan päättymisestä aina 1990-luvun alkuun elettiin itä- ja länsiblogin välisen vaarallisen ydinase vastakkainasettelun aikaa. Tätä ennen Euroopan historia on pääpirteittäin jatkuvia sotia. Suunnan kääntämiseksi vuonna 1952 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, joka tunnetaan EU:n edeltäjänä. Nykyisin on jotenkin totuttu ajattelemaan, että Euroopan ja maailman kehitys tulisi olla helppoa tai ongelmatonta tai koko systeemi joutaa romulavalle. Samaa kritiikkiä kuin EU:hun kohdistuu usein myös YK:hon. Ehkä sitäkään ei ole varaa lakkauttaa, vaikka syytä arvostella maailmanjärjestöä tehottomuudesta varmasti on. Kylmän sodan päättymisestä seurannut lyhyt myönteisen kehityksen kausi, jota sitäkin varjostivat Balkanin sodat, näyttää luoneen monille illuusion, että rauhallinen kehitys Euroopassa on itsestäänselvyys. Näin ei ole ja tämän vuoksi Suomen kaltaisen pienen maa etu on se, että EU selviää vaikeuksistaan ja hajoamisen sijaan pikemminkin löytää uusia teitä eteenpäin. Päinvastaisessa tilanteessa Suomi jäisi Euroopan itäiselle laidalle käytännössä yksin. Se, että miten se muuttaisi geopoliittista asemaamme herättää jo historian valossa monia vaikeita kysymyksiä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, |
Valtuusto voi jatkossakin päättää kouluverkostaTiistai 19.1.2016 klo 10.15 - Ville Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna keskiviikkona esitystä siirtää kouluverkkotarkastelua koskeva päätösvalta pois kaupunginvaltuustolta. Opetuslautakuntakokemukseni perusteella suhtaudun varauksella suunnitelmiin kaventaa valtuuston valtaa kaupunkilaisia lähellä olevassa kunnallispoliittisessa asiassa.
Opetuslautakunta on toiminnassaan riippuvainen valtuuston sille antamasta budjettirahoituksen määrästä. Tämä takia on hyvä, että budjettipäätökset tekevät valtuutetut myös osallistuvat kouluverkosta päättämiseen.Toki on ymmärrettävää myös sen, että osa valtuustosta varmasti mielellään delegoisi vaikeat ja varmaan ehkä eniten keskustelua kaupunkilaisten kanssa herättävät koulujen sulkemispäätökset lautakunnan jäsenten poliittiselle vastuulle ja päättäisi itse vain rahoituksesta. On syytä myös kysyä, mistä juuri nyt nousee tarve muuttaa opetustoimen johtosääntöä? Koko Helsingin johtamisen lähivuosina mullistava uudistus on tekeillä ja sote-uudistus tulee myös merkittävästi vähentämään valtuuston tehtäviä. Näiden prosessien lopputulokset on nyt syytä katsoa ja arvioida sitten missä määrin valtuustolla on halua luopua päätösvallastaan kouluverkosta päätettäessä.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, opetusvirasto |
