Blogi | Ville Jalovaara

Korvaava kenttä tulisi avata nopeasti

Tiistai 5.4.2016 klo 8.53 - Ville

Malmin lentoaseman säilyttämisen kannattajat ovat ilmaisseet ymmärrettävän pettymyksensä Helsingin valtuuston tekemästä päätöksestä. Olen pahoillani, jos valtuuston keskustelusta välittyi Timo Hyvösen kuvaama (HS Mielipide 2.4.) vaikutelma, että kuntalaisaloitteeseen olisi suhtauduttu väheksyvästi.

Ilmailuun myönteisesti suhtautuvana valtuutettuna asia oli minulle hyvin vaikea. En kuitenkaan näe, että Finavian luopumispäätöksen jälkeen toiminnan jatkaminen olisi nykytilanteessa eri näkökulmat huomioiden mahdollista.

Finavian ja kaikkien ilmailuun myönteisesti suhtautuvien tahojen kannattaisi nyt kiinnittää huomio siihen, että Helsingin lähelle saadaan nopealla aikataululla avattua uusi toimiva pienilmailukenttä. Kuten valtuustopuheessani totesin, tämän asian kunnollisen valmistelun kanssa on jahkailtu liian kauan.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 5.4.2016.

2 kommenttia . Avainsanat: Malmi, Helsinki, kaupunginvaltuusto, Finnavia

Valtuusto-aloite uuden matkailun markkinointipisteen perustamisesta lento-asemalle

Keskiviikko 17.2.2016 klo 21.46 - Ville

Jätin Helsingin valtuuston kokouksessa 17.2 viidentoista valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa ehdotetaan uuden matkailun neuvontopisteen avaamista Helsingin lento-asemalle. Aloitteessa todetaan seuraavaa:

Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Suomi ja Helsinki tarvitsee uusia toimia työllisyystilanteen kohentamiseksi. Matkailun alalla on edelleen runsaasti käyttämätöntä potentiaali uusien työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Viime kesänä valmistuneen Kehäradan ansiosta Helsinki-Vantaan lentokentältä pääsee noin puolessa tunnissa junalla Helsingin päärautatieasemalle. Helsinki liittyi näin lentokenttäjunayhteyden omaavien eurooppalaisten pääkaupunkien joukkoon. Uutta Helsingin keskustan saavutettavuutta parantavaa junayhteyttä on toistaiseksi vähän markkinoitu ulkomaisille matkailijoille.

Nykyisin Helsinki-Vantaan kautta Aasiasta Eurooppaan kulkevista matkustajista noin 90 prosenttia jatkaa samana päivänä matkaansa muualle Eurooppaan poistumatta lentoasemalta. Osa voi odotella jatkolentoa monta tuntia lentoasemalla poistumatta sieltä. Tälle joukolle tarvittaisiin kohdennettu markkinointia mahdollisuudesta esimerkiksi pistäytyä junalla

Helsingin keskustassa ostoksilla ja tutustumassa nähtävyyksiin. Ainut matkailuneuvontapiste Helsingin lentokentällä sijaitsee tuloaulassa ja palvelee matkustajia, jotka ovat jo päättäneet vierailla Suomessa. Tätä neuvontapistettä ylläpitävät Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto ja Visit Finland.

Ehdotan, että Helsingin kaupunki ryhtyy yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa toimiin toisen matkailun neuvonta- ja markkinointipisteen perustamiseksi lentokentän transit-alueelle. Markkinointipisteen toiminnan tarkoituksena olisi esitellä Helsingin seutua kauttakulkumatkailijoille mielenkiintoisena matkailukohteena

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, matkailu, Vantaa, työllisyys, lento-asema

Valtuusto voi jatkossakin päättää kouluverkosta

Tiistai 19.1.2016 klo 10.15 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee huomenna keskiviikkona esitystä siirtää kouluverkkotarkastelua koskeva päätösvalta pois kaupunginvaltuustolta. Opetuslautakuntakokemukseni perusteella suhtaudun varauksella suunnitelmiin kaventaa valtuuston valtaa kaupunkilaisia lähellä olevassa kunnallispoliittisessa asiassa.

Opetuslautakunta on toiminnassaan riippuvainen valtuuston sille antamasta budjettirahoituksen määrästä. Tämä takia on hyvä, että budjettipäätökset tekevät valtuutetut myös osallistuvat kouluverkosta päättämiseen.Toki on ymmärrettävää myös sen, että osa valtuustosta varmasti mielellään delegoisi vaikeat ja varmaan ehkä eniten keskustelua kaupunkilaisten kanssa herättävät koulujen sulkemispäätökset lautakunnan jäsenten poliittiselle vastuulle ja päättäisi itse vain rahoituksesta.

On syytä myös kysyä, mistä juuri nyt nousee tarve muuttaa opetustoimen johtosääntöä? Koko Helsingin johtamisen lähivuosina mullistava uudistus on tekeillä ja sote-uudistus tulee myös merkittävästi vähentämään valtuuston tehtäviä. Näiden prosessien lopputulokset on nyt syytä katsoa ja arvioida sitten missä määrin valtuustolla on halua luopua päätösvallastaan kouluverkosta päätettäessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto, opetusvirasto

"Varautuminen asumisen tarpeen lisääntymiseen" kysymykseni kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 4.11.15

Keskiviikko 4.11.2015 klo 18.33 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti uutisessaan syyskuun lopussa huomiota siihen, että Helsingin keskustassa eräiden alueiden asuntojen hintataso vastaa New Yorkin Manhattanin hintoja. On kunniakasta, että kaupunkiamme verrataan maailmaan tunnetuimpaan metropoliin, mutta toivoisi, että se tapahtuisi jossain muussa asiassa, mikä aiheuttaa meille ongelmia.

Korkea asumisen hinta ei Helsingissä ole ainoastaan Töölöä koskeva kysymys. Yksin asuvan työttömän helsinkiläisen keskimääräiset asumismenot ovat 630 euroa kuukaudessa. Tuntien työttömyystukien tasoa on ilmeisestä, että näillä summilla asumiskulujen jälkeen elämiseen jää hyvin vähän varoja. Asumisen korkea hinta johtaa siis Helsingissä köyhyyden lisääntymiseen. Konkreettisesti tämä näkyy mm. pitenevinä leipäjojoina.

Asumisen korkeasta hinnasta on kannettu Helsingissä huolta ainakin 150 vuotta. Muuttoliike Helsinkiin jatkuu vilkkaana. Sitä vahvistaa entisestään lähivuosina turvapaikan saaneiden asuntojen tarve.

Kysyn vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, että mihin kaikkiin toimenpiteisiin Helsinki aikoo nyt ryhtyä, että jo nyt olemassa oleva pula asunnoista ei tulevina vuosina entisestään kärjisty?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, valtuusto, asuminen, kyselytunti,

Helsingin demareilta oikeudenmukaisempi vaihtoehto Pajusen budjettiesitykselle

Perjantai 30.10.2015 klo 14.38 - Ville

Helsingin valtuustoryhmät neuvottelevat parhaillaan kaupungin talousarviosta vuodelle 2016. SDP:n valtuustoryhmä on esittänyt muille valtuustoryhmille tänään oman vaihtoehtoisen budjetin. SDP:n esitys ensi vuoden talousarvioksi on kymmeniä miljoonia euroa ylijäämäinen, eikä velkaa oteta käyttömenoihin.

SDP haluaa budjetin, joka tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus kaikille lapsille, tulevaisuuteen kurkottavat koulut, 25 prosentin lisäys asuntotuotantoon, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien tehokas kieliopetus ja kotouttaminen, ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien hyvä hoiva, riittävät investoinnit uusien alueiden kouluihin ja homekoulujen korjauksiin sekä joukkoliikenneinvestointien riittävyys kasvavassa kaupungissa. Haluamme myös toteuttaa työllisyysohjelman, opetuksen digiloikan, rakennusten energiatehokkuusohjelman sekä aurinkosähköohjelman.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) budjettiesitys johtaisi tuntuviin vähennyksiin muun muassa opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta samalla kun kaupunki tekisi yli 90 miljoonaa euroa voittoa. Kolmatta vuotta peräkkäin toteutettavassa tuottavuustavoitteessa ei enää ole kyse tuottavuudesta, vaan leikkauksista, jotka heikentävät palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Siksi SDP esittää muutoksia budjettipohjaan edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, kaupunginvaltuusto

Koulujen kunnostusmäärärahat eivät riitä

Maanantai 12.10.2015 klo 12.35 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi (Kaupunki 10. 10.) helsinkiläisten koulujen tilanahtaudesta ja lyhyiksi jäävistä ruokailuajoista. Huomio oli Kannelmäessä, mutta aivan samoja tilojen puutteesta ja huonokuntoisuudesta johtuvia ongelmia on esimerkiksi Lauttasaaressa ja Vuosaaressa.

Lisäksi uudet, rakenteilla olevat asuinalueet tarvitsevat koulunsa. Kiertämätön tosiasia on, että määrärahat korjauksiin ja uusiin kouluihin ovat riittämättömät. Opetuslautakunnalla on varsin vähän tehtävissä, jos tilannetta ei korjata ylhäältäpäin.

Katseet kääntyvät nyt kaikkien valtuustoryhmien ja myös maan hallituksen puoleen. Koulut on jossain vaiheessa pakko laittaa kuntoon, joten lisäpanostus niihin olisi nyt laajan työttömyyden aikana viisas työllisyyttä kohentava investointi.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 10.10.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin opetusvirasto, koulutus, peruskoulu,

Raideyhteys hyödyttää lentomatkustajia

Tiistai 4.8.2015 klo 10.03 - Ville

Helsingin Sanomat kiinnitti (Sunnuntai 2. 8.) huomiota Helsingin vetovoiman puutteeseen matkailukaupunkina. Jutun johtopäätös on, että Helsinkiä on markkinoitava nykyistä rohkeammin, jotta saamme käännettyä turistivirrat kasvuun.

Lentokentälle avattu uusi raideyhteys tarjoaa mahdollisuuksia saada lentokenttää kauttakulkuväylänä Euroopan ja Aasian välillä käyttäviä matkustajia pistäytymään Helsingin keskustasta. Nykyään Helsinkiä kuitenkin mainostetaan läpikulkumatkailijoille vaatimattomasti. Tilanteen korjaaminen vaatisi lentokentän transitalueelle uutta matkailuneuvontapistettä ja opastusta junayhteyden käyttöön. Oppia tähän voi hakea niistä Euroopan kaupungeista, joissa on jo pidempään ollut vastaava raideyhteys.

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 4.8.2015.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Vantaa, lentokenttä, Finnavia, matkailu, HSL, kehärata

Guggenheimin toinen tuleminen

Tiistai 23.6.2015 klo 18.54 - Ville

Guggenheim-säätiö julkaisi tiistaina Helsinkiin kaavaillun museon arkkitehtuurikilpailun voittajan. Arkkitehtuurikilpailun sijaan hankkeen taustatahojen olisi kannattanut käyttää aikansa mieluummin yksityisen rahoituksen etsimiseen. Nyt kokoon saatu 10 miljoonaa euroa on kolmasosa Guggenheim-nimen käyttöoikeuden 20 vuoden varmistavasta 30 miljoonan euron lisenssimaksusta. Itse museon rakentamiseen tarvittavalle vähintään 130 miljoonalle ei ole vielä maksajaa löytynyt.

Guggenheimin toinen tuleminen Helsinkiin on ollut helsinkiläisen kunnallispoliitikon näkökulmasta hämmentävä kokemus. Helsingin kaupunginhallitushan teki päätöksen lopettaa Guggenheimin ensimmäisen tarjouksen käsittelyn toukokuussa 2012, eikä teema ollut siksi juuri millään tavoin esillä syksyn 2012 kunnallisvaaleissa. Jos olisi tiedetty, että museo palaa agendalle seuraavana keväänä, aihe olisi ollut keskeinen vaaliteema Helsingissä ja jokaiselta ehdokkaalta olisi kysytty siihen kantaa. Tätä taustaa vasten oli yllättävää, kun keväällä 2013 mediassa alkoi liikkua tietoa siitä, että Helsingin kaupungin edustajat käyvät jälleen keskusteluja museosta Guggenheim säätiön kanssa.

Syyskuussa 2013 asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että säätiö jätti Helsingille arvioitavaksi oman näkemyksensä mukaan merkittävästi paremman tarjouksen. Oman näkemykseni mukaan tuo ehdotus ei kuitenkaan ratkaissut sitä perustavaa ongelmaa, että niin museon rakentamiskustannukset kuin toimintamenotkin jäävät käytännössä Helsingin kaupungin vastuulle, eikä ole varmuutta siitä tuleeko museosta kannattava. Tästä huolimatta Helsingin kaupunginhallituksen enemmistö halusi varata tammikuussa 2014 museolle tontin kaupungin paraatipaikalta Etelärannasta tuomatta asiaa edes keskusteltavaksi kaupunginvaltuustoon.

Kaupungin roolin epämääräisyys on ollut alusta asti hankkeen kannalta varsin häiritsevä asia. Kaupunkia ja sen rahoja kuitenkin ilmeisesti tarvitaan, sillä museon lobbaustoiminta on ollut meidän valtuutettujen suuntaan varsin aktiivista. Guggenheim säätiötä edustavan yksityisen lobbaustoimiston taholta on tullut valtuutetuille jatkuvasti sähköpostia ja kutsuja erilaisiin hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Henkilökohtaista tapaamistakin on tänä keväänä ehdotettu, jotta saisin lisätietoa hankkeesta. Itse olen näistä kutsuista kieltäytynyt.

Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa uusi museohanke voi mielestäni toteutua vain yksityisten sponsorien tuella. Rahoittajia olisi odottanut löytyvän jo enemmän, jos hanke on taloudellisesti niin hyvä, kun mitä sen kannattajat esittävät. Aivan kuten aiemminkin edelleen näyttää siltä, että päävastuu niin rakentamiskuluista, käyttömenoista kuin mahdollisista tappioista on edelleen Helsingin vastuulla.

Oman näkemykseni mukaan Guggenheim museon epämääräiselle hivuttamiselle Helsinkiin on nyt aika laittaa piste ja tuoda koko museohankeen realistisuus ja kaupungin rooli siinä alkusyksystä vihdoin koko kaupunginvaltuuston pohdittavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, Guggenheim

Valtuustoaloite Kallahden kainalon uimarannan ulkoilutien valaisemisesta

Torstai 18.6.2015 klo 11.06 - Ville

Helsingin kaupunginvaltuusto piti 17.6 kevään viimeisen kokoukseen, jossa jätin käsiteltäväksi valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan katuvalojen asentamista Kallahden kainalon uimarannan takaa Kallvikintieltä Harbonkadulle kulkevalle jalankulkutielle.

Aloite perustuu Vuosaaresta saamaani palautteeseen. Palautteen ja paikanpäällä tekemieni havaintojeni katuvalojen puute vaikeuttaa nyt uimarannan takana kulkevan suositun ulkoilutien käyttöä erityisesti syksyllä ja talvella. Ulkoilutien läheisyydessä sijaitsevat kaupungin uimarannan ohella kuntoilupaikka, ravintola, joten tarvetta pimeyden vähentämiselle todella on.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuosaari, Kallahti, Helsinki, kaupunginvaltuusto, liikunta

Töyrynummen ja Suutarilan koulut kaupunginvaltuustossa

Torstai 21.5.2015 klo 16.17 - Ville

Helsinkiläisten koulujen hallinnollisiin yhdistämisiin liittyvät kysymykset ovat olleet viimeisen vuoden kovasti agendalla sekä opetuslautakunnassa että myös valtuustossa. Jos perustelut ovat kriittisen tarkastelun kestäviä, näitä yhdistämisiä voidaan joutua Helsingin valtuuston toimesta tiukalle vedetyn opetusviraston budjetin takia tekemään. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä ja kohtuuttomasti vaikeuttaen yhdistämisen kohteeksi joutuvien koulujen arkea.

Nykyisessä avoimen päätöksentekoprosessien maailmassa esitykset tulee olla laadittu erityisellä huolelle niin, että ne todella kestävät kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden tarkan arvioinnin kaikissa vaiheissa. Tällä hetkellä suuri huoli kohdistuu siihen, että miten mahdollisesti uuden maamme hallituksen tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin tulevat heijastumaan Helsinkiin ja opetusvirastoon.

Kävin tämän viikon alussa yhdessä kouluasioissa aktiivisen valtuutettu Veronika Honkasalon (vas.) kanssa tutustumassa sekä Töyrynummen että Suutarilan kouluihin. Niiden kohtalo oli eilen esillä Helsingin valtuustossa. Keskustelun voi katsoa tallenteena HelsinkiKanavalta. Koulujen yhdistämisestä oli tullut valtuutetuille runsaasti kaupunkilaispalautetta ja halusimme vielä huolellisesti perehtyä sekä tällä vierailulla, että yhteydenotoilla eri virastoihin siihen, että ovatko esityksen perustelut koulujen yhdistämisellä kestäviä.

Toisin kuin aiemmin oli kerrottu ja mihin olin oman näkemykseni opetuslautakunnassa tästä päätösasiasta perustanut, Töyrynummen ala-asteelta vapautuvien tilojen jatkokäytöstä oli epäselvyyttä. Varhaiskasvatusvirasto ei niitä tarvinnutkaan ja rakennus on arkkitehtuuriltaan sellainen, että heräsi kysymys, mitä näille tiloille oikeasti tapahtuu, jos opetusvirasto niistä luopuu?

Kaupungin kokonaistalouden kannalta merkittävää säästöä ei tule siitä, että opetusviraston tyhjäksi jäävät tilat siirtyvät tilakeskuksen vastuulle. Jos tämä vielä vaikeuttaa merkittävästi koulujen arkea, on syytä kahteen kertaan pohtia, että on hallinnollinen yhdistäminen järkevää. Tämä on asia, johon tulisi löytää nykyistä toimivampi ratkaisu, kun se on aina pohdittavana koulujen yhdistämisiä tehtäessä. Eilen valtuuston kokouksen alla meille toimitettu tieto, että Töyrynummen ylimääräiset tilat mahdollisesti tulevat vuonna 2021 päiväkoti Himmelin käyttöön, jotta sen peruskorjauksesta voidaan luopua, ei mielestäni ollut tähän kysymykseen riittävä vastaus.

Suutarilan ylä-asteella on jo tällä hetkellä tyhjänä entinen lukiosiipi, joka on jo sovittu päiväkotitiloiksi. Tästä heräsi kysymys, missä ovat ne tyhjät tila, johon oppilaat Töyrynummesta siirtyvät? Onko tarkoitus suurentaa luokkakokoja? Eilistä määrää avoimia kysymyksiä ei pitäisi nousta enää valtuustokäsittelyn vaiheessa. Esityksessä pitäisi olla selkeä eri virastojen yhteistyössä tekemä malli siitä, että mikä tilojen kokonaiskäyttösuunnitelma.

Koulupäätöksen epäselvyydet herättivät valtuustossa runsaasti keskustelua ja asiasta äänestettiin useampaan kertaan. Luvuin 25–51 (5 tyhjää) valtuusto päätti hylätä kannattamani Veronika Honkasalon palautusesityksen ja näin ollen yhdistäminen nyt toteutuu eilisen esityksen pohjalta.

Itse omasta puolestani aion opetuslautakunnassa kiinnittää jatkossakin vielä enemmän huomiota näiden yhdistämisesitysten perusteluihin ja tarvittaessa käydä paikan päällä tutustumassa kouluihin. Kouluverkkokuulemisiin olen jo nyt pyrkinyt aikataulujeni salliessa osallistumaan. Toki samaan aikaan kannan huolta siitä, että mitä tiukkeneva kuntatalous tulee mahdollisesti tarkoittamaan Helsingissä. Tässä kuten alussa totesin, erityinen huomio kohdistuu pian työnsä aloittavan Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen toimiin. Toivottavaa on, että kaikkien puolueiden ennen vaaleja antamat lupaukset, että opetuksesta ei leikata, on edelleen ollut hallitusneuvottelijoilla mielessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetusvirasto, valtuusto

Kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaaran puheenvuoro Helsingin uuden yleiskaavan lähetekeskustelussa

Tiistai 5.5.2015 klo 19.41 - Ville

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tulevaisuuteen katsovasta yleiskaavasta päätettäessä historioitsija kääntää mielellään kasvonsa menneisyyteen ja pohtii, että miten kaupungistumisen nimellä tunnettu yhteiskunnallinen ilmiö on Helsingissä edennyt. Historia on hyvä opettaja hyvässä ja pahassa.

Vuonna 1875 helsinkiläisiä oli 23 000. 1970-luvun notkahdusta lukuun ottamatta, kasvu on ollut jatkuvaa. Nyt on yli 600 000. Uuteen yleiskaavaan liittyvien arvioiden mukaan tavoite vuodeksi 2050 on huimat 860 000. Helsingin kasvu on ollut viimeisen 140 vuoden ajan yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa. Jos kaupungin väkimäärää halutaan kasvattaa näin merkittävästi, tässä yhteydessä olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä kaikille riittää työpaikkoja ja miten esimerkiksi asumiskulujen arvioidaan kehittyvän.

Nyt jo nähdään, ettei esimerkiksi koulu- ja terveyspalveluiden kapasiteetti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Tarvitaan siis kokonaisvaltaisempaa ajattelua siitä millaista kaupunkia olemme rakentamassa. Palveluntarpeiden huomioiminen ainut tapa, jolla voimme perustella tämän nykyisen täydennysrakentamisen Helsingin nykyisille asukkaille.

Enemmän toivoisin myös pohdintaa siitä, että miten naapurikunnissa tehtävät suunnitelmat heijastuvat Helsinkiin. Tässä koordinaatiossa on tietenkin omat vaikeutensa, kun kaupungin poliittisen ryhmien enemmistö ei ole halunnut edistää metropolihallintoa, joka tekisi pääkaupunkisedun kokonaisvaltaisen suunnittelun helpommaksi. Kuntarajat eivät voi tulevaisuudessa olla tämän alueemme kehittämisessä juoksuhautoja, joten toivottavasti myös metropoliyhteistyön vastustamisen osalta ei jäädä ikiajoiksi jumiin omiin asemiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yleiskaava, Helsinki, kaupunginvaltuusto, 2050

Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollisesta yhdistämisestä

Maanantai 4.5.2015 klo 9.16 - Ville

Helsingin kaupunginhallituksen asialistalla on tänään viime viikolla pöydälle jäänyt Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollinen yhdistäminen. Asia on ollut vuoden päivät opetuslautakunnan jäsenenä myös omalla työpöydälläni ja tunnen hyvin sen eri käänteet niin alueen koulujen, vanhempien kuin opetuslautakunnan erinäisten vaiheiden käsittelyjen näkökulmasta.

Tämänkaltaiset koulujen arkeen merkittävää epävarmuutta tuovat prosessit eivät saisi venyä näin pitkiksi. Harras toiveeni on, että asiaan vihdoin saadaan koululle työrauhan takaava ratkaisu. En opetuslautakunnassa kannattanut koulujen yhdistämistä ja toivon kaupunginvaltuutettuna ja SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, että myös kaupunginhallituksen enemmistö ymmärtäisi tänään, ettei Tapanilan kouluja ole viisasta lähteä nyt yhdistämään tai luopumaan tiloista alueella.

Hallinnolliselle yhdistämiselle eikä koulutiloista luopumiselle ole Tapanilassa faktaperusteluja, koska alueen väestömäärät kasvavat, sillä mittavaa uudisrakentamista on lähitulevaisuudessa suunnitteilla. Erityinen huoleni tässä on kohdistunut siihen, että yhdistämisen myötä Tapanilaan tulisi Helsingin suurin tuhannen oppilaan suurkoulu, jossa yhden rehtorin ja yhden apulaisrehtorin työtaakka ja vastuu muodostuisi kohtuuttoman suureksi. Hallinnollisen yhdistämisen myötä alueelle syntyisi 1000 oppilaan suurkoulu, joka olisi samalla Helsingin suurin.

Yhdistämispaineen taustalla on tietenkin viimekädessä opetusviraston liian tiukaksi vedetty budjetti, joka on pakottanut etsimään säästöjä milloin urheilukisojen lopettamisesta milloin vaikeasti perusteltavista kouluverkkotarkasteilusta. Tämän kaltaisella politiikalla aikaansaadaan marginaalisilla säästöillä lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä enemmän ongelmia kuin mitä sillä ratkaistaan. Helsinki on kasvava kaupunki ja se on huomiotava myös siinä miten opetukseen panostamme. Tämä on muistettava jatkossa, kun neuvotellaan kaupungin budjetista. Näillä perustein siis tänään, ei ole mielestäni viisasta toteuttaa Tapanilan ja Hiidenkiven koulun hallinnollista yhdistämistä tai luopua koulutiloista samalla alueella.

1 kommentti . Avainsanat: Tapanila, Hiidenkivi, opetusvirasto, Helsinki, Kaupunginhallitus

Kaupunkia ei voi rakentaa palvelut unohtaen

Sunnuntai 12.4.2015 klo 10.00 - Ville

Helsingin Sanomat kertoi tänään Helsingin Meri-Rastilaa koskevista kaupungin täydennysrakentamissuunnitelmista. Kaupunginsuunnitteluviraston jopa lähes 5000 uutta asukasta tuovan ehdotuksen pohjalta näyttää, että kaupunki on toteuttamassa luonnoltaan arvokkaan Meri-Rastilan länsirannan rakentamisen ohella myös aikanaan sen säilyttämiseksi tehdyn Our city -vaihtoehtokaavaa mukailevan suunnitelma, jolle myös itse kannatin Helsingin valtuustossa joulukuussa 2013.

Vuosaari on jo nyt 37 000 asukkaalla Helsingin suurin kaupunginosa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta on selvästi jäänyt asumäärän kasvusta jälkeen. Esimerkiksi terveysaseman käyttäjät saavat tämän päivittäin todeta pitkien jonotusaikojen muodossa. On vaikea ymmärtää, ettei varoja terveysaseman laajentamiseen tahdo löytyä kaupungin budjettiin, vaikka sosiaali- ja terveyslautakunnassakin on myönnetty tarve Albatrossin laajentamiselle. Sama koskee myös yhtälailla koulu- ja päivähoitopaikkojen riittävyyttä ja tasoa. Peruspalveluiden epäsuhta asukasmäärän kasvuun nähden ei koske Helsingissä vain Vuosaarta. Jos kaupunki aikoo suunnitelmien mukaan täydennysrakentaa lähiöihin, peruspalvelujen riittävyyden varmistaminen on sitovasti integroitava suunnitelmiin, jotta palvelujen puutteesta seuraavat alueiden eriarvoistumista lisäävät ongelmat voidaan välttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meri-Rastilla, Vuosaari, Helsinki, Helsingin Sanomat, sote

Miksi tuen Villeä eduskuntavaaleissa?

Lauantai 11.4.2015 klo 23.07 - tukitiimiläinen Merja Laukkanen

On vain viikko siihen ajankohtaan, kun me suomalaiset äänestämme itsellemme uudet kansanedustajat. Nyt on myös mahdollisuus nuorentaa eduskuntaa, äänestämällä ensikertalaisia, sivistyneitä ja eri elämän aloilta olevia ehdokkaita. Vaalityötä tehdessäni olen useasti sanonut epäröiville kansalaisille, että äänestäkää jokatapauksessa, silloin on sinunkin antamasi ääni huomioitu. Ja se ääni on luomassa uutta tässä muuttuvassa yhteiskunnassa. Muutos on edessä, emme voi näin jatkaa, työtä ja työntekijöitä on saatava, jotta tuleville sukupolville on muutakin kuin suuret summat meidän velkaa maksettavana.

Nämä vaalit ovat ensisijaisesti Suomen vaalit. Oman maan kohtalo muuttuvassa Euroopassa. Turvallisuus, huolenpito, uudistuva peruskoulu ja säännöllinen työ. Me tarvitsemme nyt eduskuntaamme ihmisiä, jotka ymmärtävät arkielämän epävakautta. Juuri siksi on niin tärkeätä äänestää: jokainen ääni merkitsee paljon.

Siksi minä kannatan Ville Jalovaaraa. hänellä on aimo annos kokemusta siitä, minkälaista on elää taloudellisesti epävarmassa ja turvattomassa maailmassa. Hän tietää työnteon merkityksen ja miltä se tuntuu, kun ei tiedä, onko huomenna tuloja laisinkaan. Tuo tietoisuus nykyään aivan liian monelle aivan liian tutusta tunteesta on saanut hänet lähtemään politiikkaan mukaan: jos vain antautuu synkkyyden valtaan eikä tee mitään, ei saa muutosta aikaiseksi. Ville ei ole antautunut, vaan työskentelee uutterasti sen paremman huomisen vuoksi, sen puolesta, että kukaan ei jäisi vaille mitään tukea ja turvaa. Hän ymmärtää niin tavallista taloudellista epätietoisuutta kuin laajempaa turvallisuustilannetta, joka on niin monien mielessä tätä nykyä. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän on uurastanut tavallisen ihmisen puolesta osana demarien valtuustoryhmää ja minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö hän jatkaisi tätä työtä.

Elämme vaikeita aikoja. Tarvitsemme vaikeiden aikojen vaikuttajaa työskentelemään meidän puolestamme, ajamaan tavallisen ihmisen asiaa. Haluatko sinä sellaisen vaikuttajan Helsingissä edustamaan itseäsi, ajamaan taloudellista yhdenarvoisuutta ja rakentamaan turvallisempaa Suomea? Muista vaalinumero 138 Helsingin piirissä ennakkoäänestyksessä 8. - 14.4 sekä varsinaisena vaalipäivänä 19.4. Muista Ville Jalovaara ja osallistu turvallisemman, paremman huomisen rakentamiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, SDP, Helsinki, Ville Jalovaara

Jäähyväiset metropolille?

Perjantai 13.2.2015 klo 12.33 - Ville Jalovaara, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon eilinen ilmoitus, että kokoomus aikoo hallituksessa kaataa metropolihallinnon, ei yllättänyt, mutta oli vakava takaisku pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittämiselle. Toivottaa on, että kun hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat pääministeri Alexander Stubbin johdolla keskustelemaan asiasta, metropolin tulevaisuutta voitaisiin vielä kertaalleen harkita.

Esitysluonnoksen mukaan metropoli muodostuisi Helsingin seudun 14 kunnasta. Porvoo ja Lohja pääsisivät halutessaan mukaan. Uusi hallinto vastaisi maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. HSL-kuntayhtymän tehtävät siirtyisivät metropolihallinnolle. Metropolihallinnolle tulisi demokraattisesti valittu metropolivaltuusto ja rahoitus tulisi alueen kunnilta.

Kokoomus on arvostellut metropolihallintoa byrokratiaa lisääväksi ”hallintohimmeliksi”, jolla on liian vähän valtaa päättää asioista ylikunnallisesti pääkaupunkiseudulla. Kritiikki osuu siinä mielessä omaan nilkkaan, että kokoomus on vastustanut vahvaa metropolihallintoa. Vaihtoehdoksi metropolihallinnolle kokoomus on tarjonnut pääkaupunkiseudun keskeiset kunnat yhteen liittävää metropolikaupunkia. Tämä mallia ei ole realistinen, koska muun muassa kokoomusjohtoinen Espoo vastustaa hanketta. Helsingin kokoomuksen takaportiksi tarjoama Espoon valtuuston ja samalla heidän espoolaisten puoluetovereiden kielteisen kuntaliitoskannan ohittava kansanäänestys ei ole realistinen vaihtoehto.

Me pääkaupunkiseudun poliittiset vaikuttajat olemme istuneet viime vuosina lukemattomia tunteja kokoussaleissa kuuntelemassa erinäisiä hallinto- ja kuntajako selvityksiä. Lopputulos paljosta puheesta näyttää nyt kokoomuksen eilen ottaman kannan mukaan olevan, se, että ei tule uutta pääkaupunkiseudun yhteistyötä parantavaa hallintoa, eikä myöskään kuntaliitoksia. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittäminen siis pysähtyy ainakin vuoteen 2021, jolloin kuntavaalien yhteydessä olisi seuraava mahdollisuus tehdä merkittävämpi hallintouudistus. Voidaan kysyä, että ovatko kaikki yhteistyön jarruttajat nyt tyytyväisiä, kun mitään ei tapahdu ainakaan kuuteen vuoteen?

SDP on yli kuntarajojen ajanut metropolihallinnon kehittämistä, koska näemme, että se olisi askel eteenpäin kohti parempaa yhteistyötä maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisellä alueella. Kunnallispolitiikassa ihmisille on tärkeätä arkea lähellä olevat kysymykset ja hallintomalli on helppo leimata tarpeettomaksi ”himmeliksi” joka voidaan kevyesti heittää monen vuoden valmistelun jälkeen roskakoriin. Se, että kuntien välinen yhteistyö alueellamme ei parane, näkyy kyllä myös ihmisten arjessa ennen kaikkea siinä, että asumisen hintaa ei saada alennettua ja liikenneyhteyksien kehittäminen hidastuu.

Väistämättä tässä alkaa uskoa, että politiikka todellakin on kokoomuksen vaalislogania lainaten ainakin osittain ”rikki”, kun päätöksenteko jumittaa näin merkittävässä asiassa. Näinä päivinä olisi hyvä mahdollisuus purkaa viimeisiä juoksuhautoja pääkaupunkiseudun kuntarajoilta ja on toivottaa, että pääministeri Stubb osoittaa kesällä lupaamaansa johtajuutta ja vie hanketta eteenpäin siten, kun hallituksessa on jo aiemmin yhdessä sovittu. Jos hallintomalli ei ole nyt täydellinen, sitä on mahdollisuus myöhemmin korjata.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alexander Stubbin hallitus, Espoo, Helsink, i Metropolihallinto, SDP

SDP:n ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa 11.2.15

Keskiviikko 11.2.2015 klo 20.07 - Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ville Jalovaara

Kaupungistuminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jonka myötä kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Suomen kaupungistuminen alkoi jo keskiajalla ja tänään illan teemana on, miten Suomen pääkaupunki suhtautuu tähän yhä jatkuvaan kehityskulkuun vuonna 2016.

Helsingin väkiluku on vuodesta 1875 lisääntynyt 600 000 tuhannella. Arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 860 000. Helsingin kasvu on yhä jatkuvaa kilpajuoksua sen kanssa, että saadaanko tänne työn perässä muuttaville uusille asukkaille riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, työpaikkoja ja terveydenhuoltoa.

Tuossa takanani olevassa kuvassa on kaksi maisemaa 1800-luvun lopun Helsingistä. Samaan aikaa, kun Helsingin ydinkeskustassa herrasväki käyskenteli, Punavuoressa elettiin niukkuudessa. Sosiaalinen segrekaatio oli voimakasta ja kuolleisuudessa merkittäviä kaupunginosakohtaisia eroja. Näistä ongelmista emme ole kokonaan päässet yli.

Jottei SDP:tä arvosteltaisi menneeseen jämähtämisestä, ei jäädä 1800-luvulle, vaikka edelleen kamppailemme täällä hyvin pitkälti samojen työhön, asumiseen ja terveydenhoitoon liittyvien ongelmien kanssa kuin yli sata vuotta sitten.

Esityslistan liitteenä olevissa aineistoissa maalataan Helsingistä kuva uppoavana Titanicina. Kuten olemme aiemmin todenneet, Helsingin talouden kuva ei kaikilta osin vastaa Suomen varisin synkeää kuvaa. Kaupunkia ei nosteta kukoistukseen toivottomuuteen vajoamalla. Tarvitaan luottamusta ja uusia työpaikkoja. Tässä hengessä SDP:n valtuustoryhmä tulee jättämään tänään merkittävän ryhmäaloitteen kaupungin työllisyyspolitiikan kehittämisestä. Pilvi Torsti kertoo kohta omassa puheenvuorossaan tästä tarkemmin.

Hyvinvointivaltio natisee Helsingissä liitoksissaan. Jonot kiireettömään lääkärinhoitoon on lähes kaksi kuukautta. Vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt joutuvat paikkaamaan kaupungin palveluverkon aukkoja. Ne tekevät hienoa työtä, mutta julkisen vallan vastuita peruspalveluista, niille ei voida sälyttää. Yksinäisyyden helpottamisessa on jo riittävästi.

Nyt vaalikeväänä kaikki puolueet puhuvat yhteen ääneen koulujen puolesta. Helsingissä tässä on nyt aika siirtyä tekoihin. Yhden prosentin tuottavuustavoite saa aikaan ikävää jälkeä aikaiseksi kaupungin kouluissa muun muassa suurentamalla ryhmäkokoja. Eriarvoistuminen kaupungin ja yksityisten koulujen välillä myös lisääntyy. Väestömäärän kasvaessa koulujen lakkauttamisilla tai rehtorien työtaakkaa lisäävällä hallinnollisten yhdistämisten aallolla ei tukita opetusbudjetin aukkoja.

SDP näkee, että kouluverkon kehittämisessä on huomioitava kaupungin kokonaisetu. On pohdittava, että syntyykö oikeasti säästöä, jos jokin tila jää opetusvirastolta tyhjäksi, mutta laskun maksaa tilakeskus? Oikeudenmukaisuus, perheiden "arjen sujuvuus" ja pedagogiikka on meidän mielestämme otettava huomioon kouluverkon kehittämisessä.

Hyvinkäällä tietokeskus lupasi meille lisäselvityksiä terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista. Jo nyt tiedämme esimerkiksi katsomalla opusta ”Sairastavuusindeksi Helsingissä peruspiireittäin”, että niillä alueilla, jossa työttömyysaste on korkea, myös sairastetaan enemmän. Kaupunginosien välinen segrekaatio on aika pysäyttää.

SDP näkee, että on nyt on toiminnan aika. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaista asumista, työpaikkoja ja esimerkiksi mahdollisuuksia panostaa sote:ssa perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin sen sijaan, että nyt joudutaan keskittymään lähinnä vaurioiden korjaamiseen.

SDP näkee, että valtuustokauden puolivälitarkastelu on aito mahdollisuus tehdä korjaava liike terveys- ja hyvinvointierojen kasvuun. Talouskurissa me olimme onnistuneet, kuten Hyvinkäällä kuulimme, varsin hyvin.

Tuottavuustavoitetta sekä kaupungin investointikattoa on kriittisesti tarkasteltava ja huomioitava Helsingin todellinen väestökasvu ja väestönkasvun rakenne. Kasvava kaupunki tarvitsee kouluja ja terveyspalveluita. Jos korjaavia liikkeitä ei tehdä, kaupungin kehitys voi kääntyä negatiiviseksi. Emme rakenna tätä kaupunkia itseämme vaan tulevia sukupolvia varten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, Helsingin kaupunginvaltuusto, budjetti

Maanpuolustuskurssilla oppii arjenkin arvostamista

Perjantai 6.2.2015 klo 21.02 - Ville

Olin tämän viikon arkipäivät Helsingissä Etelä-Suomen alueellisella maanpuolustuskurssilla. Tiivis kurssi vierailukäynteineen antoi pidemmäksi aikaa paljon ajateltavaa erityisesti nykyisen maailmanpoliittiseen tilanteen keskellä maamme kriisioloihin varautumisesta.

Viiden kurssipäivän aikana käsiteltiin Suomen turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta sekä niin puolustusvoimien, pelastusviranomaisten, terveydenhuollon, sivistystoimen ym. toimialojen varautumista poikkeusoloihin. Luentojen ja ryhmätöiden ohella kurssin ohjelmaan kuuluvat tutustumiskäynnit Kaartin jääkärirykmenttiin Santahaminassa sekä Helsingin pelastuslaitoksen Kallion paloasemalle. Kurssin realistisen oloisessa harjoitusskenaariossa sijaistin pari päivää Aluehallintoviraston ylijohtajaa. Harjoitukseen oli ylimäärisine uutislähetyksineen varsin helppo eläytyä nykyisen monin tavoin jännittyneen maailmantilanteen keskellä.

Se, että viisi päivää kuuntelee luentoja niin joukkotuhoaseiden uhista, pääkaupunkiseudun puolustuksen järjestelyistä, ulkopolitiikasta, palo- ja pelastustoimesta kuin huoltovarmuudesta saa pohtimaan sitä, että kuinka helposti haavoittuva moderni yhteiskunta olisi pelkästään pitkäaikaisen sähkökatkon takia. Toisaalta luennot kertoivat, että eri viranomaistahot ovat yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa meillä varsin hyvin varautuneet kohtaamaan tarvittaessa hyvinkin merkittävästi niin sanotusta normaalista poikkeavia tilanteita.

Turvallisuuspoliittinen keskustelu on meillä tällä hetkellä ehkä hieman liaksi keskittynyt vain sotilaalliseen varautumiseen, kun tulisi laajemmin pohtia sitä, että mikä on maamme kokonaiskestokyky mahdollisessa kriisitilanteessa. Miten huoltovarmuutta voidaan lisätä ja miten erityisesti nykyisen vahvan sähköriippuvuuden aikana kestokykyämme voitaisiin vahvistaa tilanteessa, jossa energian saanti vaikeutuu.

Viikko erinäisten skenaarioiden äärellä siitä, miten asiat voisivat pahimmillaan mennä huonosti, saa toki myös arvostamaan sitä, miten varsin hyvin monet asiat haasteista huolimatta arjessa sujuvat maassamme päivästä toiseen.

Maanpuolustuskursseja on Suomessa järjestetty 1960-luvun alusta. Ajoittain erityisesti valtakunnallisia kursseja on kritisoitu puolustusvoimien lobbausorganisaatioksi. Ehkä osittain näinkin. Kuitenkin se, että niin siviilejä kuin sotilaitakin kootaan samoihin luentosaleihin pohtimaan poikkeusoloihin varautumista, on tunnusomaisesti suomalainen tapa varautua huolehtimaan maastamme myös poikkeusoloissa, oli kyseessä sitten sotilaallinen konflikti tai vakava luonnonkatastrofi. Näin ollen on toivottava, että erityisesti näitä paikallistason vaikuttajia kouluttavia alueellisia kursseja voitaisiin jatkossa lisätä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maanpuolustukurssi, puolustusvoimat, Helsinki

Millaisia kouluja näemme tulevaisuuden Helsingissä?

Torstai 22.1.2015 klo 19.07 - Ville

Ensi viikonloppuna Helsingissä järjestävät Educa-messut nostavat kouluasiat keskiöön. Helsingin opetuslautakunnassa jatkamme ensi viikolla ennen joulua pöydälle jääneen opetusviraston ”Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet” käsittelevän linjapaperin käsittelyä. Paperi on Helsingin koulujen tulevaisuuden kehittämisen kannalta merkittävä ja sen johdosta siitä on laajan poliittisen keskustelun ohella hyvä käydä myös kansalaiskeskustelua.

Olen toiminut Helsingin opetuslautakunnan jäsenenä reilut kaksi vuotta ja saman ajan kaupunginvaltuutettuna. Ensimmäisenä lautakunta vuotenani 2013 ei käynnistetty uusia kouluverkkotarkasteluja, mutta viime vuonna 2014 muun muassa Puistolassa, Tapanilassa ja Käpylässä aloitettiin paljon keskustelua ja ristikkäisiä mielipiteitä herättäneet tarkastelut. Tapanilan kouluverkon osalta asiaa käsitellään jälleen tiistain kokouksessa asian jäätyä yllättäen toistamiseen pöydälle joulukuun lautakunnassa.

”Palveluverkkotarkastelun keskeisiä linjauksista ja tavoitteita” käsittelevä linjapaperi etenee opetuslautakunnasta vielä myös Helsingin kaupunginhallitukseen päätösasiana, joten siellä edustettuina olevat poliittiset ryhmät joutuvat ottamaan kantaa siihen, millaisia kouluja ne toivovat, että Helsingissä tulevaisuudessa on. Helsingin kaupunginvaltuustoryhmät kokoontuvat ensi viikon lopulla Hyvinkäälle kaksipäiväiseen valtuustokauden puolivälitarkastelu seminaariin, jonka yhteydessä opetustoimen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset todennäköisesti nousevat myös esille. Helsingin kaupungin yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on valtuustokaudella 2013–2017 terveys- ja hyvinvointierojen kasvun kaventaminen. Tässä korostuu se, että jokaisessa lähikoulussa jokaisessa kaupunginosassa tulisi tarjota yhtä korkeatasoista opetusta.

Palveluverkkotarkastelun keskeisiä linjauksia ja tavoitteita koskevan linjapaperin mukaan Helsingissä olisi vain yli 500 oppilaan suomenkielisiä kouluja ja lukioita, jos opetusviraston suunnitelmat toteutuvat. Sinänsä on ymmärrettävää, että kouluverkon kehittämiselle yritetään löytää joitain yhtenäisiä linjauksia, mutta tiukkojen matemaattisten lukujen kiinni lyöminen siitä minkä kokoisia kouluja kaupungissa voi olla, ei välttämättä ota riittävästi huomioon kaupunginosien eroja ja muita tarpeellisia kysymyksiä.

On huomioita se, etteivät kaikki nykyiset koulutilat sijainniltaan todennäköisesti mahdollista tavoitteena olevia suuria opetuksen yksiköitä ja toteutuessaan suunnitelmapaperia saattaa edellyttää joidenkin koulujen lakkauttamisia ja ehkä puolestaan uusien koulurakennusten rakentamista. Kaupungin koulujen oppilaiden tarve vaihtaa koulurakennusta koulupäivien aikana muun muassa teknisen käsityön tai kotitalouden takia saattaa lisääntyä, jos koulujen hallinnolliset yhdistämiset lisääntyvät ja niiden rinnalla tehdään tiloista luopumisia.

Koulujen hallinnollisilla yhdistämisillä, vaikka ne eivät johtaisikaan aina tiloista luopumiseen, pyritään samaan aikaan hallinnollisia säästöjä useimmiten yhdistämällä kahden koulun rehtorin toimet. Rehtorin tehtävä on edelleen koulun hyvinvoinnin kannalta keskeinen ja mitä isompi yksikkö on, sitä harvemmin rehtori on käytettävissä yksittäisen opettajan tai oppilaan asioiden hoitamiseksi. Monet rehtorit ovat jo nykyisellään kuormitettuja, joten on myös tarkkaan pohdittava, että miten isommat yksiköt vaikuttavat rehtorien ja sitä kautta heidän alaisinaan olevien opettajien työssä jaksamiseen.

Linjapaperin yksi keskeinen kysymys on siinä, että sen muutostoimenpiteet näyttävät kohdistuvan vain kaupungin kouluihin. Erillisellä perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat kaupungin sopimuskoulut, valtion koulut ja muut kaupungissa sijaitsevat yksityiset koulut voinevat jatkaa toimintaansa ennallaan yhteiskunnan tuella ilman uusia oppilasmäärävaatimuksia.

Paperissa on peruskoulujen ohella myös lukijoiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskevia muutoksia, joihin kaupungin päättäjien on syytä tarkoin tutustua ennen kuin linjaavat kantansa niihin. Itse näkisin, että niin kaupunkilaisia kuin työntekijäjärjestöjäkin olisi tarpeen myös kuulla ennen merkittävien koulutuspoliittisten linjausten tekemistä. Yhtälailla numeroiden ja faktojen lisäksi tarvittaisiin perusteellisempaa pedagogista keskustelua siitä miten koulun koko vaikuttaa oppimistuloksiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, opetusvirasto, kouluverkko